2. toukokuuta 2020

Jos et kelpaa sellaisena kuin olet

Aamulla selailin iltalehteä ihan niinkuin joka aamukahvia juodessani. Siellä eteeni ilmestyi otsikko; "Otin silikonit, koska en kelvannut miehelleni." En lukenut tekstiä, koska se oli jonkun tositv:n iltanuotiolta poimittu, mutta aloin miettiä, onko tämä todellista? Ja varmasti monet naiset yrittävät yrittävät miellyttää miehiään kaikella mahdollisella tavoilla. Ja en sano sitä, etteikö se olisi ihan jees, kunhan se pysyy kaikkien mielestä mukavana.

Minä muistan joskus aikoinaan jo varmaan 15 vuotta sitten, kun eräs tuttavani ajoi kesken parturin näyttämään hiuksiaan miehelleen, että kelpaako ne. Ajattelin jo tuolloin, että tuo ei ole totta. Eihän kukaan voi päättää mitä sinä itsellesi teet, varsinkin jos olet jo täysi-ikäinen. Mitä se tekee meidän itsetunnolle, jos teet niin tai näin ja aina sinussa on vaan vikaa? Se tuhoaa sen pikkuhiljaa, minulla on siitä omakohtaista kokemusta.

Minä en osannut edellisessä suhteessani tehdä oikeastaan mitään oikein. En osannut enää loppupeleissä edes kävellä, niinkuin olisi pitänyt. Olin huono ja ruma melkein aina. Tämä tuli ilmi, jos paikalla oli muita naisia. Muilla oli paremmat tissit ja ne tanssivat paremmin ja kaikki muut olivat aina parempia. En kiinnittänyt siihen silloin paljoa huomiota, koska olin kasvanut siihen ja ajattelin, että se on ihan normaalia verrata sinua toisiin naisiin. Koskaan en kuitenkaan tehnyt muutoksia itseeni siksi, että mieheni olisi sitä halunnut.

Opin siihen etten osaa, enkä pysty ja kaunis en ole ainakaan. Kun elämä sitten muuttui ja ero tuli, aloin pikkuhiljaa tajuta, ettei se olekaan normaalia. Minähän olen hyvä juuri tällaisena kuin olen. En ehkä missiainesta, mutta omalla tavallani kaunis. Olen pohtinut paljon miksi annoin tehdä itselleni niin? En tajunnut, halusin kovasti olla se ykkösnainen ja parempi kuin ne muut.





















Otsikko lehdessä herätti minut ajattelemaan tämän ajan naisia, varsinkin nuoria naisia. Joka paikka on täynnä toinen toistaan kauniimpia somekuvia ja kroppia. Monet samaistuvat niihin ja ajattelevat, että sitten, kun minulla on tuollainen kroppa, olen onnellinen ja haluttu. Unohdetaan paljon siitä välistä. Miten paljon työtä se vaatii, ja onko se sitten se onnellisuuden tae? Minusta kauneus tulee sisältäpäin ja oman itsensä rakastaminen on se kaikista tärkein juttu.

Jos sinulla on pienet rinnat, niin ne ovat osa sinua ja sinut pitää hyväksyä ja sinua pitää rakastaa myös niiden kanssa. Eihän kukaan halua ottaa silikoneja, että niitä rakastetaan? Tai sinua halutaan enemmän? Vaan sinun itsesi takia sinua tulisi haluta. Jos haluaa itse oman paremman olon vuoksi ottaa silikonit niin se on ok, mutta muiden takia niitä ei kannata ottaa. Tai laihduttaa, sinun pitää tehdä se vain itsesi takia eikä kenenkään muun. Vaan sinun hyvän olosi.

Mikäli tilanne on sellainen, ettet kelpaa suhteeseen tai kaveriporukkaan juuri sellaisena kuin olet, niin unohda sellaiset ihmiset. Vaikka muutat itseäsi miten, niin aina löytyy uusi vika mikä pitää jonkun mielestä korjata. Tee itsestä varma ja omilla jaloilla ja aivoilla ajetteleva oman elämäsi paras maalaus. Vain sillä, että sinä olet onnellinen on väliä. Ja nyt ennenkuin kukaan kerkeä ajatella, niin jos sinä olet onnellinen niin lähipiirisikin on onnellinen. Vain sinulla on väliä ja sinä kelpaat juuri niille oikeille ihmisille sellaisena kuin olet. Tätä minä olen pyrkinyt opettamaan myös omille tytöilleni.



Kivaa viikonloppua!

XxX Sanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti