Menneisyytesi kivikot eivät määritä tulevaisuutesi maisemaa.

Olen omasta mielestäni ollut aina itsevarma ja omistanut  hyvän itsetunnon. Ehkä jossain määrin olenkin, mutta oikeasti en taida olla. Olen epävarma, ajattelen liikaa pessimistiseen tapaan asioista. Mieleeni hiipii liian usein ajatus, etten onnistu kuitenkaan tai, että olenko tarpeeksi hyvä siinä mitä teen.  Ja juuri se on esteenä oman menestykseni tiellä.

Olen ollut aivan loistavassa nettivalmennuksessa jo 2 kuukautta. Menestyvä nainen 2.0 on luotu naisille, jotka tietävät mitä haluavat, mutta eivät omin avuin pääse alkuun menestyksensä polulla. Valmennus on kahden huikean naisen luotsaama, Se on Hänessä- brändin takaa tuttujen Elina Virran ja Katri Vaajamon. Tämä valmennus on ollut matka itseeni oman mieleni syövereihin. Ja voi kuinka hankalaa onkaan muuttaa omia ajatuksiaan, mitä on itselleen pitkän aikaa syöttänyt. 

Erään video palaverin jälkeen tajusin, kuinka edelleen pyörin sitä samaa kehää, vaikka kuinka uskottelin itselleni muuta. Mikään ei muutu jos ei ole valmis luopumaan jostain ja tuomaan tilalle jotain uutta. Tämä matka on yhtäaikaa todella hieno, mutta myös hämmentävä. Omien ajatusten muuttaminen ei ole niin yksinkertaista kuin ajatellaan. 

Muutos lähtee aina sinusta itsestä oli se sitten mitä tahansa. Kun on puhutaan oman elämän muuttamisesta siitä, kuinka tavoitellaan omia unelmiaan, on matka käytävä rauhassa ja pieni askel kerrallaan. Annettava aikaa omalle mielelle muuttaa vanhoja opittuja tapoja. Ja mikä tärkeintä osata ottaa vastaan apua ja kuunnella mitä annettavaa ympärillä olevalla maailmalla on. 

Onni on se ettei kenenkään tarvitse täällä pärjätä yksin, vaan tarjolla on monenlaista apua. On aina muistettava ettei menneisyytesi kivikot määritä tulevaisuutesi maisemaa, vaan sen määrittää sinä itse. Sinun halusi muuttaa juuri sitä polkua jota olet kävellyt pitkän matkan. Olla rohkea ja alkaa tekemään juuri niitä asioita joita rakastat, vaikkei vastaranta näykkään selkeänä edessäsi. Oli se sitten mihin elämän osa-alueeseen liittyvää.

Olen erittäin tyytyväinen, kun lähdin kyseiseen valmennukseen ja uskalsin ottaa ensimmäisen askeleen työurani uudella polulla. Polku on varmasti pitkä, mutta minä päätän siitä onko se kivinen vai kaunis. Kauneutta toivon ja sitä lähden tavoittelemaan, olen valmis tekemään paljon töitä sen eteen, että saan tehdä mitä rakastan.

Muista, että meillä kaikilla on sama mahdollisuus muuttaa oman tulevaisuutemme maisemaa jos vaan haluamme. Kaikilla on oikeus tehdä sitä mitä rakastaa, kun se halu tulee suoraan sydämmestä kaikilla on myös mahdollisuus onnistua. Näillä ajatuksilla tähän viikkoon.

XxX Sanna 

Hyvä terveys -lehti ja minä!!!

 Kun joku aika sitten facebookin messingeriin tuli viesti, jossa tiedusteltiin voitaisiinko minusta tehdä lehteen juttu, olin aivan, että mitä?? Viestissä kerrottiin, että juttu tehtäisiin mikroneulauksesta, joka minulle oli tehny hormonaalisen aknen hoitoon jokunen aika sitten. Viestissä oli vielä, että ajatuksen tehdä juttu minusta oli saatu blogini kautta. Siis oikeasti, minun blogiani oli lukenut joku joka halusi tehdä minusta jutun lehteen. Lehden nimikin oli viestissä mainittu, mutten kiinnittänyt siihen silloin mitään huomiota. Suostuin ilman muuta jutun tekoon välitttömästi. 

Toimittaja soitti muutaman päivän päästä ja lupasi lähettää kysymykset minulle sähköpostiin ja samalla sovittiin haastattelu päivä. Kun haastattelua tehtiin sain jostakin päähäni ajatuksen, että juttu tulisi apteekissa ilmestyvään lehteen. Jutusta tuli hyvä ja meillä synkkasi heti toimittajan kanssa, juttua olisi piisannut vaikka useampaankin juttuun :D 

Seuraavaksi oli valokuvien vuoro, kuvaaja oli minuun yhteydessä ja sovimme treffit meille. Oli hei ihan yli hienoa olla oikean kuvaajan kuvattavana useampi tunti. Siinä kun kiertelimme etsien hyviä kuvauspaikkoja,  tuli puhetta lehden ilmestymispäivästä. Kuvaajalle kerroin, että lehtihän tulee apteekkiin, johon kuvaaja, että ei kyllä tule, vaan kyseessä on Hyvä Terveys -lehti! Kesti hetken ennenkuin aivoni jäsentelivät minulle tiedon siihen muotoon, että sen ymmärsin.

Siis Hyvä Terveys -lehti ja minusta juttu siihen. Kuvaaja kysyi, että enkö oikeasti tiennyt mihin juttu tulee. Sanoin, että tiesin, mutta olin väärässä lehdessä. En ehkä vieläkään voi uskoa, että minusta siis minusta ihan vaan Sannasta Pylkönmäeltä on tehty juttu, ihan oikeaan lehteen. Siis vau! Kuvauspäivä oli hauska, vaikka tieto jutun todellisesta ilmestymispaikasta tulikin minulle vähän yllätyksenä. Yllätyin kuinka hyvin selvisin kameran edessä ja  loppuakohden aloin nauttia siitä. Olisi hienoa, kun olisi luottokuvaaja jonka kanssa voisi tehdä töitä.

No se kuvista, sitten tuli se suuri päivä, kun lehti ilmestyi 6.7. Menin postilaatikolle kuin lapsi, joka odottaa joulupukkia. Lehteä ei ollut!! Jouduin odottamaan sitä aina perjantaihin asti, ja käsiini sain sen vasta sunnuntaina. Ja siellä se oli,  kaksi sivua tekstiä ja yhden sivun kokoinen kuva!! 

Kuva; Kristiina Kontoniemi

Nyt, kun lehti on ulkona niin alan vasta ymmärtämään miten hienoa on, että juuri minusta on se juttu tehty. Ei sitä ihan joka päivä pääse aikakausilehteen. Olen vieläkin hyvin hämmentynyt siitä, että blogini kautta sain jotain näin siistiä. Joku heti kävi komentoimassa, että sehän oli vaan ihonhoitoon liittyvä juttu. Niin olikin ja se juttu oli minusta ja minun ihoni ongelmat ja niiden hoito ovat muovanneet minusta juuri tälläisen naisen, josta tehtiin juttu Hyvä Terveys -lehteen. 

Hyviä asioita tapahtuu, kun niihin jaksaa uskoa ja niiden eteen jaksaa tehdä töitä. Olen intoa täynnä ja uskon todellakin parempaan huomiseen. Hei minun tässäkään päivässä ei ole mitään vikaa, mutta omat tavoitteeni ovat nyt todella nousussa varsinkin oman yritykseni suhteen, nyt on minun aikani antaa teille kaikki minun ammattitaidostani. Tulette saamaan hienoja juttuja ja mahtavia valmennusmahdollisuuksia. Niihin kannattaa tarttua ja aloittaa oma matka kohti parempaa minää. Sitä ennen voitte fiilistellä minun kanssani tätä minun juttuani, Laitan tähän vielä linkin jolla pääsette lehden digisivustolle ja juttu löytyy myös sieltä. 

"https://www.digilehdet.fi/hyvaterveys/9ed8ad49-b5c7-47a5-8c81-d75c9fb55dd1"

Ihanaa sadepäivää kaikille.

XxX Sanna 

Treeni stressi

"Teksti sisältää mainoslinkkejä, Linkki merkitty*-merkillä"

 Minun on pakko myöntää, että olen ollut aina suorittaja tyyppi. Varsinkin treenatessa, jos olen päättänyt, että 4x viikossa treenataan, niin silloin treenataan. Nyt koronan sairastamisen jälkeen, en ole saanut minkäänlaista motivaatiota lähteä salille tai kaivaa kahvakuulia esiin ja alkaa heilutella. Ei vaan yksinkertaisesti huvita ja kokoajan on kaikkea muuta niin paljon.

Olen käynyt salilla treenaamassa viimeksi kolme viikkoa sitten. Poden asiasta kokoajan huonoa omatuntoa, mutta silti en saa aikaiseksi. Eilen aamulla viimeksi tästä asiasta ystäväni kanssa puhuin ja hän lohdutti, että teen niin paljon kaikkea muuta, että ei syytä huoleen.

Kyllä se on totta, meillä on paljon pihahommia, puusavotta on loppumaton ja hallikin pitäisi maalata. Ja kaiken lisäksi on kaikki omat työt ja kesäloma reissukin pitäisi tytöille järjestää. Mutta joka kerta kuin avaan somen niin joku treenaa jossakin laiturilla tai puistossa. Ja kaikialla tulee vastaan jos jonkinlaista treeniä. Samaistuuko kukaan? Mutta miksi siitä pitäisi potea huonoa omaatuntoa? Jos itse ei nyt tällä hetkellä kykene salille, vaan päivät heiluu isojen polttopuiden kanssa, niin onko se huonompi? Ei se ole, mutta oma pää tekee siitä sellaisen, ainakin minulla. 

Joka aamu (paitsi tappohelteet) käyn koiran kanssa lenkillä 6-8 kilometriä. Hei sehän on liikuntaa. Päivisin sitten touhuan kaikkea muuta ja vähintään 3 iltana me joko tehdään puita tai maalataan. Ja silti minusta tuntuu ettei se riitä. Taas oli Sannan pysähtymisen paikka. Olen yrittänyt päästä tästä kamalasta suorittamisesta eroon, se ei ole helppoa, mutta opeteltavissa.

Minulla on Ouran älysormus, joka kertoo todella hyvin siitä missä mennään. Ja minulla on kaikki palautumisajat ja leposykeet punaisella. Ja vieläkö olisi viisasta treeanata tähän hetkeen kamalasti? No ei ja siksi olenkin päättänyt, että en enää stressaa siitä milloin kerkeän salille tai hakemaan kahvakuulat mökille, niiden aika varmasti on vielä, mutta ei juuri nyt.

Kirjoitin aiheesta siksi, että jokainen meistä voisi nauttia kesästä ja sen treeneistä juuri sellaisina kuin haluaa, aina kaiken ei tarvitse olla samanlaista ollakseen tehokasta ja kehittävää. Nyt nostellaan halkoja ja talvella sitten taas puntteja. On ihana nauttia tästä kiireestä ilman, että vielä koen huonoa omaatuntoa tekemättömistä treeneistä. Minulle tämä olotila ei todellakaan ole normaali, saati helppo. Pienin askelin, porras portaalta matkaan kohti tasapainoisempaa itseäni. 

Nyt alan aamupalalle ja sitten päivän töihin. Loppuviikosta onkin jännää, kun lähdetään tyttöjen ja meidän karvalapsen kanssa näyttelyhommiin. 

Ihanaa viikkoa kaikille. 

XxX Sanna

Ps. Laitan vielä teille Linkin sinne puhti.fi sivustolle ja Koodilla; KESÄPUHTI saa -15% kaikista verikokeista ja testeistä. 

*https://at.puhti.fi/t/t?a=1299881114&as=1729507042&t=2&tk=1*