Muista olla kiitollinen joka päivä

Elämällä on tapana heittää välillä muuttuvia tekijöitä ja näyttää se ihmisen pienuus tässä maailmassa. Onneksi mitään peruuttamatonta ei eilen tapahtunut, mutta sen verran elämä taas säikäytti, että kiitollisuus muistui mieleen. Kun istuskelin Keskussairaalan odotusaulassa, luin Vappu Pimiän haastattelua kiitollisuudesta. Siinä oli paljon hyviä pointteja, joita itsekään ei aina tule muistettua. Yksi tärkein muistutus oli mielestäni se, että ole joka päivä kiitollinen jostakin. Mietin siinä istuskellessani, että olenko muistanut olla? Vai meneekö se elämä siinä vaan tössöttäessä, eikä muista kaikkea sitä mistä voi olla kiitollinen.

Vappu kirjoitti myös, että kiitollisuus tuo onnellisuutta ja onnellisuus tuo menestystä. Siinäkin on kyllä jonkinlaista perää, sillä kun elämä on hyvin, niin positiivisuus vie sinua pitkälle. Mutta jos mietin asiaa toiselta kantilta, niin mikäli elämä menee päin peetä, ajatukset ovat herkästi negatiivisia ja kaikki vastustaa. Elämä tuntuu helposti vaikealle, jos ajatus on kokoajan miinuksella. Kun taas elämä on hyvällä mallilla ja ajatukset positiivisia niin silloin hyviä asioita vaan tapahtuu.

Miksi se kiitollisuus sitten niin monesti unohtuu? Johtuuko se siitä, että ihminen haluaa kokoajan jotain enemmän? Ollaanko koskaan tyytyväisiä siihen mitä ollaan tai mitä meillä on? Minä olen yrittänyt opetella olla kiitollinen. Aina sitä kiitollisuuden aihetta on vaikea löytää, mutta pieniä asioita löytyy aina ja miksi niiden pitäisikään olla kamalan isoja?

Asioita joita minun kiitollisuuden listasta löytyy:

- Perhe

- Työ

- Terveys

- Koti

- Ystävät

- Harrastukset

- Young livingin kemikaalittomat tuotteet

- Itse tekemät kasvorasvat

- Leipominen

- Treeni

- Käsityöt

- Hyvät kirjat

- Luonto

- Mökki

- Huumorintaju

Ja listaan mahtuu joka päivä uusia asioita joista olen kiitollinen. Juuri tällä hetkellä olen todella kiitollinen päiväkahvista ja hyvin päättyneistä pelottavistakin tilanteista. Muista olla kiitollinen, se tuo onnea ja onni tuo menestystä. Vappu Pimiä on viisas ja erittäin positiivinen nainen, jonka ansioista aloin pohtimaan kiitollisuutta enemmän ja eri näkökulmista.

XxX Sanna

Osaatko kadehtia itseäsi motivoiden?

Kun minulle sanotaan, että minä en kadehdi ketään, enkä ole koskaan kadehtinut, en todellakaan usko sitä. Ajattelen samanlailla äideistä, jotka sanovat etteivät koskaan ole väsyneitä tai täynnä heidän omia pieniä palleroitaan. Jokainen minun mielestäni kadehtii jotakin jollakin tasolla. Vai voitko väittää ettet ole koskaan ajatellut, että voi olisipa minullakin tuollainen takki taikka kroppa. Tai voi, että kun sillä on jotakin jota minäkin haluaisin. No minä voin ainakin tunnustaa, että kadehdin monesti erilaisia asioita joita toisilla ihmisillä on.

Mutta millälailla kadehdit on minusta se juttu. Yleensä kadehtiminen mielletään pahaksi asiaksi ja sitä se onkin jos sen kanssa ei osaa elää. Mikäli alat mustamaalaamaan ihmistä jolla on jotakin mitä sinä haluat, niin olet väärillä vesillä. Se jos muilla on eikä sinulla, niin se ei ole sinulta pois, vaikka kadehtisitkin juuri sitä. No nyt varmasti mietit jo, että mitä ihmettä oikein selitän?  Annapas kun kerron.

Minä kadehdin usein todella usein eri ihmisten kauniita vartaloita, ja mietin aina, että miksen minä voi koskaan saada samanlaisia. No ihan prikulleen samanlaisia ei voi saada, mutta pystyn hyvin samanlaiseen jos vaan oikein kovasti haluan niin. Se vaan tietää minulle ihan pirusti töitä ja uhrauksia, jotta voin saavuttaa jotain sellaista mitä kadehdin. Toki on aina muistettava realiteetit mitä voi oikeasti saavuttaa vielä näillä vuosilla. Vaikka kuinka kadehtisin salilla käyvää 20 vuotiasta kaunotarta en varmasti voisi olla kovallakaan työllä samanlaisessa kunnossa kuin hän, mutta saan hänestä kuitenkin kamalasti motivaatiota.

Sama pätee työelämään tai taloudelliseen tilanteeseen. Jos haluan kadehtia ihmistä, joka tienaa kuukaudessa useita tonneja rahaa, on minun varmaan aika kääriä omat hihaani ja alkaa töihin. Ja jos ajattelen asiaa, vielä omasta näkökulmastani täytyy aina muistaa, mitä haluan töikseni tehdä ja miten paljon olen valmis uhraamaan aikaa oman palkkani eteen. On siis turha kadehtia toisten toimeentuloa, jos itse ei ole valmis näkemään omansa eteen vaivaa. Taas tullaan siihen, että monet varmasti haluaisivat paljon, mutta eivät välttämättä suuresta halausta työllistyisikään. Tässä pohdinkin vain omia ajatuksiani.

Monesti kadehdin myös toisten vapaa-ajasta. Ja samalla saan taas katsoa peiliin ja miettiä miksei minulla ole sitä? Vai onko? Enkö osaa nauttia siitä, enkö huomaakaan minulla olevaa vapaa-aikaa. Minusta kadehtiminen on tuonut minulle paljon motivaatiota kehittää omaa elämääni eikä suinkaan valmentanut minua mustamaalaamaan muiden elämää. Jotenkin jos ajattelen niin kaikesta kadehtimisesta pitäisi oppia ja miettiä miten voisin omaa elämääni muuttaa, jotta saavuttaisin jotain sellaista mitä kadehdin. Älkää siis tehkö kateudesta itsellenne pahaa peikkoa vaan asia jonka avulla ehkä pärjäätte elämässänne paremmin. Käyttäkää se voimavarana älkääkä luovuuden ja halun onnistua esteenä. 

Ajatelkaa asiaa niin, että jos minulla on kerran halua kadehtia jotakin, niin minulla täytyy olla myös halua mennä kohti samanlaista päämäärää. Jokaisessa meissä on niin isoja voimia, että mikä vaan on mahdollista ja positiivisella ajattelulla niitä hyviä asioita myös tapahtu.

Ihanaa viikkoa kaikille.

XxX Sanna  

 

Someton/puheliton Sunnuntai

 
Sunnuntai on yleensä sellainen päivä, kun me kaikki ollaan kotona, eikä kenelläkään ole kiire mihinkään. Nyt viime sunnuntaina, mieheni sanoi aamulla, kun herättiin, että kaikilla meillä on puheliton päivä. Ja sehän oli aivan loistava idea, silloin meillä on vain aikaa toisillemme ja kaikella muulle paitsi sille puhelimelle. Tytöthän heti alkoivat purnaamaan asiaa vastaan, mutta siihen ei annettu tälläkään kertaa mitään mahdollisuutta.

Ihminen ei huomaa kuinka nopeasti se some tai puhelin yleensä vie mukanaan. Nyt kun minun oma puhelimeni on huollossa ja minulla on lainassa doron puhelin, millä ei oikeasti voi eikä osaa tehdä mitään, huomaan sen kuinka paljon vähemmän siellä tulee notkuttua. Olen huomannut salilla, miten nopeasti se puhelin otetaan käteen aina sarjan jälkeen. Tein samalla sellaisen huomion, että sarjapaussit venyvät välillä todella lyhyiksi ja näin ollen treenin teho laskee. Toki monella on puhelimessa ohjelmat ja sinne merkataan painot ja muut. Älypuhelimet mielestäni kuitenkin vaikuttavat ihmisten sosiaalisiin suhteisiin ja kommunikointiin.

Puheliton sunnuntai tuli meille jäädäkseen ja se koskee ihan kaikkia miellä sunnuntaisin olevia niin lapsia kuin aikuisiakin. Jo ensimmäisen kokeilun pohjalta pystyn sanomaan pari hyvää seikkaa. Meillä puhuttiin, keskusteltiin perheenä jopa ihan hyviä keskusteluja. Meillä istuttiin sylissä ja kerrottiin viikon tapahtumista, kyllä meillä tehdään niin muutenkin, mutta nyt kenelläkään ei ollut kiire katsomaan puhelinta kun se piippasi. Ilmapiiri oli minusta todella rento ja nauru raikasi.

Toinen asia jota meillä kyllä harrastetaan edelleen paljon, mutta sunnuntaina vielä enemmän oli leikki. Minusta on ihana seurata kun tytöt vielä leikkivät, heillä oikeasti mielikuvitus toimii ja leikeissä on hienot juonet. Jos antaisin heille vapaat kädet olla puhelimillaan niin voisin väittää, että meidän leikit olisivat todella vähässä. Minä äitinä kannustan tyttöjä leikkimään ja kerron heille, että he kerkeävät kyllä viellä tähän maailmaan kasvamaan, vaikkeivat vielä tuossa iässä tubetakaan. Ja on valitettavaa seurata kuinka rankasti tuolla puhelinmaailmassa lapsia kiusataan tai spämmitään. Minusta se on meidän vanhempien vastuulla pitää huoli ettei ne omat kullannuput tee niin.

Itse en voi kyllä ottaa kauhean kirkasta kruunua pääni päälle elämästä ilman puhelinta, sillä olen sillä aika paljon. Toki olen siellä paljon työni vuoksi, ja muuten yritän sitä kyllä välttää. Toki huomaan jääväni monesti roikkumaan someen ja olenkin todella onnellinen tästä meidän uudesta sunnuntain puhelinvapaasta. Ja tässäkin asiassa olen itse esimerkkinä lapsilleni.

En toki sano sitä, etteikö puhelimesta ja somesta olisi myös hyötyä, tottakai on. Minulle ainakin työni vuoksi, pidän sen kautta yhteyttä asiakkkaisiini, saan näkyvyyttä ja pystyn mainostamaan itseäni. Sieltä saa todella hyvin tietoa moneen asiaan, mutta tässäkin kohtuus olisi muistettava. Haastankin teidät kaikki lukijani tähän puhelitomaan sunnuntaihin! Kokeilkaa ja kertokaa sitten minkälaisia huomioita teitte. Jos tämä tuntuu hyvältä, niin otetaan sitten myöhemmin vaikka pidempiä aikoja, ja palkitaan voittaja. Voittaja, joka osaa parhaiten kertoa mitä positiivisia asioita somettomasta ajasta löysi. Ja kyllä puhelimeen sai vastata jos joku soitti ja soittaa jos tuli asiaa, mutta turha notkuminen jätettiin pois.

XxX Sanna

Minkälainen treeni sopii painonpudottajalle?

Minulta on paljon kysytty miten painonpudottajan tulisi treenata ja kuinka kauan siihen menee aikaa. Jokainen meistä on omanlaisensa yksilö ja toiset kehittyvät paremmin kuin toiset. Kaikki vaikuttaa, miten nukut, miten syöt, onko stressiä, millainen on aikaisempi kokemus tms. Nämä ohjeet sopivat ihmisille, jotka aloittavat painonpudotuksen ja kunto on vielä heikko ja ylipainoa on huomattavasti. Alla olevien ohjeiden mukaan projekti kohti kovaa treeniä veisi noin vuoden ajan, lähtökunto huomioon ottaen.

1. Perustukset kuntoon

Maltti on valttia! Kuntoa pitää lähteä kohottamaan hitaasti ja ottaa alkutilanne huomioon. Et voi etkä välttämättä pysty treenaamaan kuten naapurin bodari-Pentti ja fitness-Seija. Heidän treeni näyttää helpolta, koska heillä on siitä paljon kokemusta. Ja ennen kaikkea on todella tärkeää, ettet vertaa itseäsi kehenkään muuhun!

Ihan aloittelijan pitää kehittää peruskuntoa ja lihaskestävyyttä. Peruskunnolla tarkoitan tässä, että jaksat kävellä kolmen P:n säännöllä vähitellen kasvavan matkan. Kolmen P:n sääntö tarkoittaa, että pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Lihaskestävyydellä tarkoitetaan sitä, että jaksat tehdä lihaksella töitä mahdollisimman pitkään eikä kuorman tarvitse olla suuri. Ei siis aloiteta liian suurilla painoilla.

Peruskuntokaudella voisi ajatella että treeni koostuu kahdesta aerobisesta treenistä ja yhdestä lihaskuntotreenistä viikossa. Mikäli lähtö tilanne vaatii, voidaan treenejä vähentää tuostakin ja muistakaa aina ei tarvitse mennä 100 lasissa ja tuntia vaan alussa myös arkiliikunta on hyvästä.

2. Vauhtikestävyys

Kun perustukset on kunnossa on aika lisätä vauhtia. Kolmen P:n sääntö sivuun, nyt saa jo hengästyä. Mistä sitten tiedetään, että nyt on aika muuttaa tyyliä? Peruskestävyystreenit tuntuvat helpoilta ja mieli haluaa jo lisää. Vauhtikestävyyttä kannattaa aloitella maltilla. Voit aluksi ottaa ohjelmaksi vaikka yhden reippaamman lenkin ja tehdä loput samalla vanhalla tavalla. Lisäillä sitten oman tuntemuksen tai valmentajan ohjeen mukaan lisää. Voidaan aloittaa myös kokeilemaan intervallitreeniä, esimerkiksi hölkkäämällä vaikka minuutin pätkiä kävelylenkin välissä. Painoharjottelussa voit lisätä kuormaa ja vähentää toistoja kun kunto kasvaa ja lihas kehittyy.

 Aerobisen treenin voi lisätä kahdesta kolmeen per viikko ja lihaskuntoa tehdään kahdesti.

3. Valitse suunta

Haluatko kehittää aerobista kuntoa vai lihaskuntoa? Siitä riippuen treenaa toista kolmesta neljään kertaan viikossa ja toisen tyyppistä treeniä on 1-2 viikossa. Jos esimerkiksi haluat kehittää juoksukuntoasi, käy lenkillä neljä kertaa viikossa ja salilla kerran tai kahdesti. Jos haluat lisää lihasmassaa, useammin salia ja vähemmän lenkkiä. Mutta tässäkin muista se, että jos sinulla ei sen suurempia tavoitteita, esimerkiksi kehittää lihaskuntoa voit ihan hyvin käydä salilla esim. 2 x viikossa ja lenkillä 2 x viikossa. Tuollakin treenimäärällä kunto pysyy hyvänä. Muista kuitenkin myös kehonhuolto, se on ainakin yhtä tärkeää kuin treenaaminen jos ei tärkeämpääkin. Ja pidä harjoittelu mielekkäänä.

Tuossa on yksi vaihtoehto siihen miten kuntoa voi lähteä kohtottamaan. Tyylejä on todellakin monia ja jokaiselle löytyy varmaan mieleinen. Liikkuminen ja omasta kunnostaan, myös lihaskunnosta huolehtiminen olisi tärkeää ihan jokaiselle meistä. Ja jos jollakin tavalla pystyn ihmisiä siihen innostamanaan tai siinä auttamaan niin teen sen enemmän kuin mielelläni.

Helppoa vai mitä? Vuoden päästä oletkin jo hoikka ja huippukunnossa.

Liikunnan iloa.

XxX Sanna

Ps. Voit lisätä treeneihisi esim. helpon kahvakuulatreenin tai kehonpainotreenin.

Se pelätty hiilihydraatti on treenaajan paras kaveri

Voin myöntää, että minä jos kuka olen kokeillut elämässäni melkein kaikki tavat syödä ja yrittää treenata. Milloin on menty överiproteiineilla, milloin tasakaloreilla ja milloin treenibuustereilla. Mutta aina olen jotenkin jättänyt sen tärkeimmän eli hiilarit liian vähälle. Olen aina syönyt niitä, mutta jotenkin määrät ovat kehittymisen kannalta jääneet ihan lapselliseksi. Viimeisen vuoden aikana siinäkin on tapahtunut suuri muutos ja olen muokannut ajatuksia tässäkin asiassa.

Onko kyseessä ollut sitten takaraivossa se lihomisen pelko? Varmasti, koska jokapaikassa hiilareista tehdään mörkö. Vaikka minulla on paljon tietoa ravinnosta ja treenaamisesta, minullekin käy joskus niin, että menen mukaan tähän kaiken maailman hömppään. Olenkin miettinyt miten sekaisin tavalliset kuluttajat menevät tästä tiedon tulvasta ja kaikenmaailman uusista  trendiruokavalioista. Pahinta siinä on monesti se, että asetetut tavoitteet eivät toteudu ja motivaatio hukkuu. Silloin monelle käy niin, että liikunta lopahtaa ja syöminen karkaa käsistä. Olen itsekin huomannut sen, että mikäli kehitystä ei tapahdu, ei se treenaaminenkaan huvita.

Mitäs sitten pitäisi tehdä jos haluaa kasvattaa lihasta, muttei kuitenkaan ”läskistyä”? Maltillisellakin hiilarin lisäämisellä saa huippu tehoja treeniin, muttei kuitenkaan kertyä vararengasta vatsan ympärille. Olen verrannut monesti asiaa siihen, ettei autokaan kulje jos siinä ei ole bensaa. Minulla on ollut haaveena saada kaunis lihaksikas vartalo varmaan jo kymmenen vuotta ja ihan yhtä kauan olen sitä rakentanut. Oppinut siitä paljon ja välillä mennyt takapakkia niin että ryhminä käy. 

Mikä minua on sitten motivoinut eteenpäin tässä tavoitteessani. Kunnianhimo, halu näyttää itselleni, että pystyn. Treenaaminen myös antaa loistava vastapainoa tälle todella kiireiselle elämälle, joka välillä todella kysyy niin fyysistä- kuin henkistäkin kuntoa. Haluan myös oppia aiheesta, jotta voin antaa parhaan tukeni asiakkailleni, joilla on omanlaisensa tavoitteet. Syöminen ja kunnolla syöminen on kuitenkin ihan ehdotonta jos meinataan kehittyä, vahvistua ja ennen kaikkea palautua. Mikäli teillä on epäselvää, miten juuri sinun kannattaisin kasata treenit ja sen ympärille sopiva ruoka niin ota rohkeasti yhteyttä, vaikka personal traineriin, kysy oman salisi asiantuntijoilta tai laita viestiä minulle, apuja on kyllä tarjolla paljon.

Älä pelkää syömistä, sillä se on sinulle parasta teet mitä vaan, kunhan teet sen tavoitteiden mukaisesti ja saat siitä positiivisia apuja tavoitteesi saavuttamiseksi. Mikäli olet ollut niukoilla kaloreita ja treenannut paljon, saatat yllättyä miten paljon treenitulokset kasvavat ja kehityt ruokaa lisäämällä. Minut ainakin saa liekkeihin kovemmat painot ja itsensä voittaminen. On hienoa vetää maasta aina vähän enemmän kuin edellisellä kerralla, tai jaksaa hölkätä vähän lujempaa kuin ennen. Juuri sen tunteen takia olen hakenut itselleni oikeanlaisia palikoita tähän kehittymiseen. Nyt ensimmäisen kerran minusta tuntuu, että alan olemaan oikealla tiellä. Elämässä pitää unelmoida isosti ja mennä niitä unelmia kohti.

Ihanaa viikkoa.

XxX Sanna

Olen oppinut arvostamaan itseäni

Minun on aina ollut todella haastavaa olla itsestäni tai tekemisistäni ylpeä. Olen aina ollut sellainen ”ei minusta ole mihinkään”- tyyppi. En osaa sanoa mistä se johtuu. Olen ollut todella paljon sellainen negatiivissävytteinen ihminen. Lähinnä tarkoitan, että olen aina ajatellut valmiiksi että kaikki menee päin peetä eikä mikään onnistu. Viime vuonna sain jostakin aivan uudenlaisia ajatuksia. Olen huomannut muutoksen itsessäni, ja olen todella iloinen siitä. En enää ajattele asioita negatiivisesti, en pelkää, että kaikki menee pilalle, vaan luotan elämässäni ensimmäisen kerran, että kaikki järjestyy.

Parisuhde on ollut tärkein opettaja minulle tässä asiassa. Ensimmäisen kerran elämässäni tunnen kelpaavani jollekin juuri sellaisena kuin olen. Minua arvostetaan, ensimmäisen kerran elämässäni kuulen kiitosta siitä mitä teen. Saan kuulla, joka päivä, että minua rakastetaan. Minun itsetunnolleni se on ollut ratkaiseva tekijä. Olen paljon rauhallisempi kuin ennen. Varmuus omasta itsestään vaikuttaa minulla ainakin suunnattoman paljon ihan arkipäiväisiin asioihin. Tiedän, tulipa eteen mitä vaan niin minä en jää yksin.

Jos ajattelen itseäni työelämässä, alan pikkuhiljaa päästä pois siitä ajatuksesta, että minun pitää tarjota kaikille kaikkea ja tehdä se melkein puoli-ilmaiseksi, koska ihmiset niin haluavat. Kun lopetin vuosi sitten jumpat tunsin suurta pettymyksen tunnetta itseäni kohtaan, koska petin ne muutamat naiset, jotka siellä uskollisesti kävivät. Ajattelin pettäväni myös kaikki jumppasiskoni, koska loppuaikaa minua ei vaan huvittanut nähdä suurta vaivaa asian eteen, joka ainoastaan vei minulta voimavaroja kun se olisi pitänyt tuoda niitä lisää. Eilen asiasta puhuttiin illalla ja mieheni sanoi, että olen paljon rennompi kuin jumppia ei ole. Tajusin sen itsekin, että olen todella helpottunut. Tämän viimeisen puolen vuoden aikana olen tajunnut, että minun tulee tehdä työtä elääkseni, saadakseni siitä rahaa, hyvää oloa ja turvaa elämään. Ei sen takia, että voin tarjota ihmisille mahdollisimman paljon ja pienellä rahalla. En ole myöskään osannut arvosta itseäni työssäni tarpeeksi ja olen ollut lähellä tuhota kaiken sen mitä olen saavuttanut. Tällä hetkellä koen olevani paljon parempi työssäni kuin koskaan ennen ja uskon, että myös pärjään siinä. Nöyrästi on opeteltava uusia juttuja.

Oma hyvinvointi on minulle ollut aina tärkeää, mutta en ole kyllä voinut aina hyvin. Nyt olen ymmärtänyt senkin. Henkinen hyvinvointi vastaan fyysinen hyvinvointi on ollut ihan hukassa. Olen ollut fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta henkisesti aika hukassa. Toki en ole sitä tajunnut, ja olen uskonut olevani aina hyvin onnellinen. Nykyään osaan arvostaa myös omaa itseäni paremmin kuin aikoihin ja monet ovat sanoneet, että se näkyy myös ulospäin. Se miksi kirjoitan aiheesta täällä, kumpuaa ystäväni elämästä. Olen seurannut nyt jonkun aikaa hänen huonoa oloa ja minulle tuli todella surullinen olo siitä, miten moni ihminen oikeasti voi huonosti.  Oma hyvinvointi on kaikille se tärkein juttu, koska silloin ja ainoastaan silloin kuin voit itse hyvin, voit tuoda ympärillä olevillesi ihmisille hyvää oloa. Älä anna kohdella itseäsi huonosti, kotona, töissä tai ystäväpiirissä. Kukaan ei ansaitse sellaista. Elämä on lahja josta pitää nauttia. Uskaltaa ola rohkeasti sitä mitä on ja elää 100% teholla nauttien ja tehden juuri niitä asioita joita haluaa. Unelmia pitää olla, rohkeasti pitää mennä niitä kohti ja kyllä aika usein ne unelmat myös toteutuu!

Positiivista päivää.

XxX Sanna

Ihanan helppoa ja hyvää persikkakanaa

Olen vähän sellainen ruuanlaittaja, että teen helposti samoja ruokia päivästä toiseen. Olen aika huono keksimään mitään uutta, koska en yleensä kyllästy syömiini ruokiin, vaikka ne pyörivätkin edessäni päivästä toiseen. Nyt asiakkaani kertoi minulle, että oli tehnyt persikkakanaa ja se oli ollut todella hyvää. Otin heti häneltä reseptin ja kokeiluun. Kysyin häneltä myös luvan, että saan jakaa sen kanssanne.

Tähän ruokaan tarvitset vain kanafileitä, minä käytin säilykepersikkaa, mausteita sekä uunivuoan. Tässä tulee:

Persikkakana:

4 kpl kanafilettä

1 prk säilykepersikkaa

suolaa

halutessa oliiveja

paprikajauhetta

currya jos tykkää

Laita kanat uunivuoan pohjalle, mausteet päälle sekä oliivit. Soseuta persikat ja kaada persikkasose kanojen päälle. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n.45 minuuttia. Syö riisin salaatin kera.

Aivan älyttömän hyvää, helppoa, nopeaa ja erilaista. Maistuvia hetkiä sinulle.

XxX Sanna

Mitä yleensä ostan kaupasta?

Kaupassa käynti on aina minulle sellainen suoritus. En todellakaan ole mikään kaupoissaolija ja haluankin suoriutua siitä aina mahdollisimman nopeasti. Olen pyrkinyt käymään kaupassa kerran viikossa. Tarkoitan tällä sitä, että haen yhdellä kertaa koko viikon vihreät, osan maitotuotteista, raaka-aineet joista valmistan viikon ruuat sekä pakasteet. Toki täydennän viikon varrella sitten aina maitovarastoja sekä hedelmiä ja vihanneksia tulee haettua usein lisää.

Tänä päivänä ruokaan menee minusta suhteellisen paljon rahaa, vaikka yritänkin tehdä mahdollisimman paljon itse. Juuri sen takia olenkin suunnitellut joka viikolle ruokalistan, jonka pohjalta käyn kaupassa. Lihat ja kalat ovat minulla omasta takaa, joten kana on ainut lihatuote jota ostan. Ostan aina kotimaista, koska haluan tietää mitä meillä syödään. Toki olosuhteiden pakosta hedelmät eivät valitettavasti niitä ole. 

Aloitan ostoskärryjen täytön aina samalla tavalla. Ensimmäiseksi sinne menevät vihreät, salaatit, tomaatit, kurkut ja yrtit. Sitten on hedelmien vuoro banaanit, omenat, persikat, nektariinit, appelsiinit ja limet. Seuraavaksi sinne sujahtavat perunat, bataatit, kesäkurpitsat, kaalit, lehtikaalia, pinaatit sekä kukka-ja parsakaalit. Leipähyllyltä en osta koskaan mitään, koska ne teen aina itse. Leikkeleitä ostan kyllä, itselle kokolihaa (yleensä kalkkunaleikettä), muut tykkäävät syödä joko kinkkua tai gotleria. Juustoa meillä ei syö kuin isäntä, eli sitä ostan tosi harvoin. Jääkaapissa pitää olla aina oikeaa voita, koska leivon ja laitan ruokaa usein siitä. Leivän päälle laitetaan meillä floraa ja joskus kevyttä sulatejuustoa. Maitotuotteista ostan aina banaani- ja metsämarjajogurttia, raejuusto kuuluu minun ehdottomiin suosikkeihin ja maitorahkaa meillä syödään kanssa. Maito on tytöillä ruokajuomana.

Pakasteista vien yleensä kasvis-ja vihanessekoituksia. Sitten on kaurahiutaleet, joita meillä menee paljon, koska käytän niitä myös sämpylöihin ja puuroa syödään poikkeuksetta joka aamu. Kananmunia kuluu kanssa, joten niitäkin sujahtaa usein kärryyn. Öljyistä osta rypsi-ja oliiviöljyä. Pähkinöitä minulla on oltava aina, joten nekin kuuluvat usein minun ostoksiini. Pastat, makaronit ja riisit ovat usein meillä täysjyvää. Säilykkeistä en käytä muuta kuin tonnikalaa. Usein ostan tytöille myös karkkipäivän karkit samalla kertaa.

Käyn todella usein Lidlissä kaupassa. Se aiheuttaa usein monenlaisia ajatuksia, mutta minä saan sieltä kaiken tarvitsemani, usein vaatteita myöden. Olen todella ihastunut heidän hevi-osastoon, jonka takia sinne usein myös menen. Ja kyllä minulle vaikuttaa myös hinta, olen sen verran vähärahainen, että ostan sieltä myös halvan hinnan takia. Minusta Saarijärven Lidlissä on myös aivan ihana henkilökunta eikä tämä ole maksettu mainos! Jos ajattelen kuukauden ruokamenoja, ne ovat suunnilleen 450-600e välissä. Pyrin pääsemään aina mahdollisen halvalla ja tekemään niin paljon itse kuin mahdollista.

Mitä sä yleensä ostat kaupasta? Ja kuinka usein siellä käyt? Pyritään tekemään ostokset kerralla vai pienissä erissä?

Ihanaa viikkoa.

Ps. Näin syksyn tullen on ihania tuoreita raaka-aineita hurjasti tarjolla. Suosikaa niitä ja ehdottomasti kotimaisia.

XxX Sanna

Kesä 2019, olit ihana!

Syyskuun toinen päivä, mihin se kesä meni?? Alkukesä odoteltiin lämpöisiä kelejä ja loppukesällä kun ne vihdoin saatiin, aika menikin kuin siivillä. Mitäs se kesä sitten toikaan mukanaan? Ihanaa mökkielämää, joka toki jatkuu meillä vielä reilun kuukauden. Paljon uusia opittuja työjuttuja, lähinnä isännän firman puolella. Ihanaa yhdessäoloa lasten kanssa ja paljon uintia.

Tänä kesänä saatiin nauttia myös ihanan kummipojan rippijuhlista, kavereiden niin kauniista häistä sekä useista todella mahtavista kesäteatteriesityksistä. Kesä on monelle loman aikaa ja rentoa oleskelua. Meillä ei kesälomaa ole, mutta yritämme aina mahdollisuuksien mukaan järjestää viikonloppuja ja iltoja vapaaksi, jotta voimme viettää aikaa yhdessä ja tehdä kaikkea kivaa.

Kesään mahtui niin ihania konsertteja tietenkin laatuseurassa. Backstreet Boysien keikka, oli niin siistiä palata takaisin teini-ikään. Yksi ehdoton kohokohta oli kuitenkin kuumailmapallolento, jonne rakkaani minut vei. Olen aina pelännyt korkeita paikkoja, mutta jostain syystä en pelännyt tällä kertaa yhtään. Ehdoton suositus jokaiselle, jotka ovat aikoneet pallon kyytiin mennä, niin menkää, ette varmasti tule katumaan!

Kävimme koko perheen voimin naapurimaassamme Ruotsissa. Kolmårdenin eläinpuisto oli kyllä näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Voin lämpimästi suositella sitä kaikille, jotka Ruotsiin päin ovat menossa ja miettivät mitä kaikkea siellä voi tehdä. Nautimme päivästä myös vanhassa kaupungissa, joka lumosi minut aikanakin kauneudellaan ja hienoilla rakennuksillaan. Laivamatkat olivat varsinkin tyttöjen mieleen ja ihana on voida tarjota heille elämyksiä elämäänsä.

Moottoripyörällä tuli kaiken kiireen keskellä huristeltua 4000 kilometriä. Suomessa on todella hienoja paikkoja ja mahtavia pieniä teitä, losseja sekä kauniita siltoja joita ei autolla liikkeellä ollessa tule koskaan kierreltyä. Moottoripyöräily on ehdottomasti meidän yhteinen juttu ja siitä nauttii kummatkin. Ensi kesälle on suunnitteilla jo paljon reissuja. Täksi kesäksi suunniteltu Norjan reissu jäi tekemättä, koska kiire kuittasi sen loman.

Tyttöjen (ja ehkä vähän äitdnkin) ehdoton tämän kesän suosikki oli järveen saatu trampoliini. Siinä kelpasi lämpöisinä päivinä hyppiä ja välillä loikata järveen vilvoittelemaan. Tytöt olivat myös kovia onkimaan ja soutamisen oppiminen oli myös kova juttu. Kesällä oli aikaa myös tavata ystäviä, nauttia grillin herkuista ja vähän myös treenailla. Mutta kaikista tärkeintä oli kesällä ehdottomasti rentoutuminen hyvän kirjan parissa ainakun siihen oli mahdollisuus. Opin tämän kesän aikana ottamaan rennosti, nauttimaan elämästä ja ennenkaikkea olemaan itselleni armollinen.

Nyt kun syksy saapuu huomaan sen, että olen paljon virkeämpi kuin viime syksynä, treeni kulkee ja tavoitteet on korkealla. Nyt alan pikkuhiljaa kääntää ajatukset kohti syksyn töitä ja joulua. Syksystä tulee sopivan kiireinen, paljon uusia työjuttuja on luvassa, mutta ei unohdeta kuitenkaan nauttia luonnosta, joka näyttää meille kohta parasta väriloistoaan. Tammikuussa on luvassa taas loma, joten sitä odotellessa jaksaa varmasti.

Ihanaa syksyä sinulle ja kiitos kesä 2019!

XxX Sanna