31. tammikuuta 2017

Vuoden liikuntateko 2016 ja uudet tuulet!

Vuoden liikuntateko 2016, aika huikea kiitos siitä kovasta työstä mitä on tehty. Paljon hikea on vuodatettu kun ollaan ihmisille jumppaa tarjottu :D Ryhmäliikunta on hieno tapa päästä liikkeelle, saada uusia ystäviä ja ohjausta siihen omaan tekemiseen. Tarjolla on monenlaista menoa. Meillä täällä Pylkönmäellä on ollut vuosien saatossa kahvakuulaa, kuntonyrkkeilyä, zumbaa, crostreiningiä sekä kuntosalicircuittia. Ryhmäliikuntatunnin vetäminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista kun ajatellaan. Siihen yhteen tuntiin on kuitenkin nähtävä vaivaa, kuunneltava musiikkit, mietittävä liikkeet, opeteltava ja muokattava sekä soviteltava ja ohjattava. Onhan toki paljon niitä valmiitakin tunteja, vai onko? Ei niitä kyllä ole. Ainakaan minulla ei ole. Olen aina joutunut tekemään suuren työn tuntien eteen ja yrittänyt saada niistä parhaita mahdollisia. Minulle on joskus sanottu, että mikäs siinä kun menee vaan sinne eteen heilumaan. Ryhmäliikuntatunteja kuitenkin tarvitaan mielestäni, ihan joka pitäjässä, koska paljon on niitä liikkujia jotk eivät muuten pääsisi liikkeelle.  En sano tätä nyt sillä, että pönkittäisin omaa tekemistäni tai tuntejani, vaan haluan tuoda esille myös tämän puolen, ja arvostuksen meille jotka sen vaivan tunnin eteen tekee ja mahdollistaa sen kaikille jumppaajille. Juuri senkin takia saamani arvostus tuntuu aivan huikealta. Iso kiitos siitä kuuluu Pekkasen Eskolle, joka on kaikki nämä vuodet uskonut minuun ja tekemiseeni!!


Sitten kun puhutaan niistä uusista tuulista, niin siteeraan erään jumppaajani eilistä lausetta ; "aika aikaansa kutakin!" Vaikka nautinkin suunnattomasti ryhmäliikunnan vetämisestä ja nytkin teen valtavasti töitä uuden tunnin valmiiksi saamiseksi. STRONG by Zumba, tunti tulee valikoimaan 7.2. Alkaen. Aivan huikea hiit- treeni jossa saa itsensä varmasti mukavuusalueensa ulkopuolelle ja ylittämään itsensä ;D Tunnin jälkeen olo on hyvä ja fiilis kuin voittajalla, koska voittaja silloin onkin. Niin asia meinaa jälleen karata, vähän niinkuin aamuisessa lehti haastattelussa :D Olen päättänyt suunnata suurimman energiani kuitenkin personal treiningiin ja ravintovalmentamiseen. Haluan menestyä ja kehittyä siellä. Kuvailisin itse asiaa näin, että oppirahat on nyt maksettu ja nyt aletaan töihin. Haluan oppia, opettaa, kehittyä ja kehittää. Haluan olla hyvä, paras juuri minut valinneille asiakkaille. Haluan auttaa mahdollisimman monta pääsemään parempaan kuntoon, saamaan elämänlaatuaan paremmaksi. Löytämään juuri ne oikeat keinot jokaisen asiakkaan tarpeita ajatellen. Tähän asti olen raapinut vähän sieltä täältä. Paljon aikaa on mennyt jumppien tekoon, oman elämän kasaan saamiseen ja olen tavallaan junannut paikallani. Aivan juuri minuutti sitten ilmoittauduin psyykkinen painonhallintaohajaaja- koulutukseen. Koska valtaosa elämäntapamuutoksessa tapahtuu juurikin ihmisen oman pään sisällä ;D Olen päättänyt vähentää ryhmäliikuntaa, ehkä jossakin vaiheessa jättää sen kokonaan pois ja keskittyä valmentamiseen, ihmisten elämänlaadun parantamiseen.


Haluan tulla hyväksi, taitavaksi ja tietyllä lailla halutuksi valmentajaksi. Kun mietin kaikkia niitä loistavia ihmisiä ja yhteistyötahoja joita minun ympärilläni on olen hullu jos en osaa käyttää niitäkin resursseja hyödyksi. Minulla on unelmia ja haluan saavuttaa ne, tiedän että kovalla työllä, kunnianhimolla ja tarmolla voin saavuttaa ne. Niinkuin rakas mieheni sanoi minulle eilen, ei kannata maksaa siitä että saa tehdä työtä vaan tehdä työtä niin että saa siitä palkkaa :D Ja kyllä hän oli aivan oikeassa. Minulla ei ole enää tarvetta luvata kenellekkään suuria painonpudotus määriä, minusta on parempi ajatella asia niin, että voi hyvin, jaksaa paremmin ja onnellinen. Tähänkin haluan panostaa tulevaisuuden työssäni, ei siihen iän ikuiseeen laihduttamiseen vaan pysyvään hyvään oloon ja keveyteen. Paino tippuu siinä samassa huomaamatta kun korjailla pikkuhiljaa ja pieniä asioita, koska edelleenkään sinne onneen ei ole oikotietä, eikä sitä ihmepilleriä. Matkaa on paljon, haasteita on paljon, töitä on tehtävä paljon, se että riittääkö se siihen että saavuttaa unelmansa jää nähtäväksi. Nyt lähden hakemaan omat kullannuppuni koulusta ja jatkan päivääni eteenpäin heidän ja töiden parissa. Ihanaa viikon jatkoa teille kaikille <3


<3 Sanna

24. tammikuuta 2017

Jos toisella on, onko se toiselta pois?

Kateus, kateus ja vielä kerran kateus!!! Se suomalaisten perus synti. Hei vaan kaikille taas, nyt on pakko vähän avautua aiheesta kateus! Olen törmännyt usein edellämainittuun asiaan elämäniaikana, nyt varsinkin viimeisen vuoden aikana. Ihmiset puhuvat minulle usein että kyllä sinun kelpaa, kun voit vaan treenata ja keskittyä itseesi. Tai kyllä sinun kelpaa kun saat olla kotona, lähteä lenkille silloin kun haluat, ajella hienolla autolla, ja asua omakotitalossa. Tekisi välillä mieli huutaa, että haloo!!! Olen aina sanonut, että se joka minuakin kadehtii on päästään vialla ja pahasti. Vaikka mietin tätä elämääni miten, niin se ei ole missään nimessä kadehtimisen arvoinen. Olen saanut elää hienoa elämää, minulla on ollut perhe, äiti, joka hoiti meidät, veli joka oli minua paljon vanhempi, jonka olen löytänyt elämääni vasta nyt vanhemmalla iällä (olen siitä todella onnellinen, koska veljeni on minulle nykyään todella rakas), isä joka oli aina töissä. Hän opetti minulle sen työnteon tärkeyden. Minua onkin usein entisessä elämässäni verrattu isääni :D Minulla on ollut aina paljon kavereita, osa ylitse muiden. Sen kaikista rakkaimman olen joutunut hautaamaan ja ikävä on vieläkin toisinaan sietämättömän kova. Olen saanut elämmässän opiskella paljon, tehdä töitä monessa paikassa, aina betonivalimolta eskariopeksi asti. Se, että on saanut elää hienon lapsuuden on ehdottomasti vanhempieni ansiota. Mutta onko se elämä aina kuitenkaan ollut helppoa? Aina on oltu töissä, 13 vuotiaasta asti, on jouduttu luopumaan rakkaista ystävistä, elämä on opettanut välillä vähän liiankin rankalla kädellä, mutta ehkä juuri se onkin kasvattanut minua ihmisenä. 


Jos ajattelen vielä sitä, että minulle ollaan jostain kateellisia niin onhan se vanha sanontakin, että; sääli on sairautta ja kateus pitää ansaita. Olen kuitenkin avioeron läpikäynyt yksinhuoltaja äiti, joka elää todella pienellä palkalla yksityisyrittäjänä! Siinä on se fakta mikä minä tällä hetkellä olen. Mutta se mitä minulla on onkin eri asia! Minulla on maailman ihanimmat tytöt, mies jota ei voi edes sanoin kuvailla, miten jotain niin hellää ja rakastavaa voi olla olemassa. Työ josta nautin ja jossa haluan kehittyä.  HYVÄOLO joka minussa tällä hetkellä vallitsee on se josta voisikin joku olla kateellinen. Mutta mietitäänpäs mistä se tulee? Se tulee, kotoa, töistä, ystävistä ja harrastuksista. Jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan onnellisuuteensa. Jokainen voi lähteä aamulla lenkille, minäkin herään joka aamu 4.30 jotta pääsen lenkille tai saan syödä aamupalaa ihan rauhassa. Valintakysymys. Kenenkään ei ole pakko elää parisuhteessa, joka on huono, sellaista on vaan hankala havaita jos sitä ei itse näe.  Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä sellaista työtä mistä tykkää, se vaatii monesti vaan uhrauksia, toki en voi puhua kun omasta puolestani. Ystävänsä ainakin jokainen voi valita. Elä pidä elämässäsi sellaisia asioita, jotka aiheuttavat sinulle pahaa mieltä.


Puhutaanpas nyt hieman siitä miten minä näen tämän suomalaisten perussynnin. Kun ajattelen kateutta, niin mietin asiaa niin, että jos toisella on jotain mitä minulla ei ole, tai hän on silminnähden onnellinen, niin onko se minulta pois? Pitäisikö hänelle kenties toivoa jotain pahaa? EI, EI ja EI! Eikö ihmiset voisi olla onnellisia toisten puolesta? Miksi kadehtia, kenties puhua pahaa ja toivoa toiselle epäonnea. Jos senkin ajan ja energian käyttäisi omaan ja perheensä hyvinvointiin, näkyisi se varmasti positiivisena energiana arjessa. Minäkin olenkin vähän outolintu ja ajattelen asiat niin että jos minä voin hyvin koko meidän perhe voi. Ja kyllä myönnän, että olen oppinut tämänkin asian kantapään kautta, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä tajuta sitä. Jokainen ihminen rakentaa oman onnensa juuri omanlaisella tyylillä ja jokaisen pitäisi kunnioittaa toistemme tyylejä, koska sitä yhtä ainutta oikeaa ei vaan ole! Tuuri vaikuttaa monenkin ihmisen elämään, mutta myös siihen omaan tuuriinsa voi minun mielestäni vaikuttaa. Jos elämässä voi olla onnellinen, pitää siitä nauttia ja ehdottomasti näyttää se. Minun 2017 vuoden suurin tavoite on oppia nauttimaan elämästä ja luottamaan itseeni.  Jokaisen pitäisi keskittyä siihen omaan elämäänsä ja nauttia ja kehittää sitä.

Mietitäänpä vaikka politikkoja, en todellakaan seuraa sitä, mutta huomaan todella usein haukkumajulkaisuja heistä. Onko kukaan ajatellut että hekin ovat vaan ihmisiä? Ja onko kukaan heistä joka heitä julkisesti parjaa, ajatellut, että voisi itse pyrkiä eduskuntaan ja parantaa asioita? On helppo aina syyllistää muita, ennenkuin itse yrittää parantaa asioita. Minulle sanotaan usein että olen niin kateellinen sinulle tuosta kropasta!! Hei jokainen voi saada tälläisen, syö tarkasti ja treenaa pirusti! Elämä vaatii työtä, onnellisuus vaatii työtä, mutta kunnon työstä saa yleensä aina kunnon palkan ;D Jokainen voi olla oman elämänsä sankari, mennä kohti juuri sitä omaa suurta onnea, voida hyvin. Pienet valinnat elämässä lisäävät positiivista energiaa ja hyvää oloa. 

Tiedän, että moni joka tätä lukee, ajattelee, että kylläpäs sitä nyt hehkutetaan siellä. Kyllä minulla meni 33 vuotta saavuttaa elämässä tämä tunne! Nyt voin selkä suorassa sanoa, että olen onnellinen, olen sen ehkä ansainnut, aijon sitä vaalia ja parantaa. EN anna periksi, vaan taistelen, onnistun ja lopulta voitan :D Pyrin jakamaan tätä hyvää oloa ympärilleni, rakkailleni, asiakkailleni ja ihan kaikille. Minusta ei tarvitse tykätä, mutta toivon että jokainen  joka haluaa minusta jotain pahaa sanoa, miettisi ensi ja käyttäisi senkin energian itseensä, koska minä en niistä haukuista enää välitä! Olipas taas vuodatus, mutta tulipahan kirjoitettua. Perjantaina lähdetään urheilugaalaan pokaamaan vuoden liikuttajia palkinto, siitä juhlasta enemmän sitten ensi viikolla.

Aurinkoista loppua viikkoa kaikille.

<3 Sanna

11. tammikuuta 2017

Joulu, uusivuosi, loma!!!

On mennyt taas ihan liian pitkäaika siitä kun olen viimeksi kirjoittanut! Nyt kirjoitan puhelimella, thaimaan ihanassa lämmössä, joten kirjoitus virheistä nyt jo nöyrä anteeksi pyyntö😅 Joulu on ehdottomasti lempiaikaani, saa laittaa kotia,nähdä lasten riemu ja tehdä hyvää ruokaa. Minulle tämä joulu oli ehdottomasti tärkeä,koska edellinen joulu oli elämäni hirvein. Satsasin tähän jouluun paljon, näin vaivaa, laitoin kotia, leivoin ja kokkasin. Tein lahjoja itse ja halusin kaikesta täydellistä. Ja kyllä jouluni olikin täydellinen, siinä oli kaikki tärkeimmät ihmiset, jollakinlailla läsnä, ruokaa oli riittävästi, kenelläkään ei ollut kiire, eikä kukaan ollut pahalla mielellä. Treenit jäivät todella vähiin joulukuussa, mutta olin itselleni armollinen ja pidin ruokani kuitenkin aisoissa. Kyllä minä herkuttelin jouluaattona,joulupäivänä ja vielä tapanin päivänäkin. Joulu oli kuitenkin erillainen, rauhallisempi kuin koskaan ennen, en sressannut mistään, vaan nautin joka hetkestä.


Sitten tuli se kauan odotettu thaimaaseen lähtö! 18 päivää laatuaikaa rakkaani kanssa. Ero tytöistä oli ainut asia joka askarrutti. Nyt lomaa on jäljellä enää 4 päivää, mutta ikävä kotiinkin alkaa olemaan todella kova. Tämä on minun ensimmäinen näin pitkä loma ilman tyttöjä ja ensimmäinen loma myöskin kaukomailla. Säät eivät meitä ole hellineet auringonpaisteella kuin muutamana päivänä, mutta lämmintä on ollut. Satanut ei onneksi ole kui kahtena päivänä. Loma on ollut rakkauden täyteinen, on ollut ihana kävellä käsikädessä, puhua syvällisiä, miettiä tulevaa ja "haudata" vanhoja asioita vailla minkäänlaista kiirettä! Syksy oli kaiken kaikkiaan kiireinen ja todella hektinen, jonka tuoman väsymyksen huomasi vasta lomalla. Ensimmäinen viikko lähestulkoon nukuttiin, 15h vuorokaudessa. On ihanaa välillä heittää kiireet ja velvollisuuset nurkkaan ja vaan nukkua. Tiedän että se on monelle mahdotonta, mutta pienikin irtiotto arjesta riittää. Minulle elämä mahdollisti nyt vähän pidemmän. Hotellilla on myös kuntosali, jossa olen muutaman kerran käynyt, mutta sali ilman ilmastointia +30 asteen kuumuudessa on minulle liian tuskallinen paikka 😅 Niinpä olemme keskittyneet kävelyyn,
Sitä on tehty  päivittäin ja paljon. Parhaimpina päivinä varmasti ollaan kävelty rantateitä kuuden kilometrin matka.


Uusi vuosi ja uudet lupaukset? Lupasin ennen tänne lähtöä elämäni naiselle (hän tunnistaa kyllä itsensä) että opettelen arvostamaan itseäni!!! Se on minulle kova haaste eikä varmasti onnistu vuodessa. Itsetunto jota minulla ei ole pitäisi saada takaisin. Kuten rakkaani minulle juuri totesi; olen kuin ruma ankanpoikanen joka ei uskalla kasvaa joutseneksi! Se on totta, en löydä itsestäni juuri mitään hyvää! Olenhan aina ollut jollakinlailla huono, aina on ollut joku joka osaa tehdä asiat paremmin. Mutta onko se oikeasti niin? EI SE OLE! Minä en ole täysin tomppeli,idiootti tai korvattavissa kenellä vaan. Tämä on se minun taisteluni joka pitää aloittaa ja ehdottomasti voittaa! Haluan kasvaa joutseneksi, olla ylpeä itsestäni, kehittyä elämän ihan joka saralla!

Täällä ollessani olen vasta tajunnut miten väsynyt olen ollut, junnanut paikallani. Tarkoitan lähinmä töitäni, omaa treeniäni. Tämä vuosi on minun vuosi, tehdään siitä myös minun näköiseni! Miltä minä sitten näytän? Rumalta ankanpoikaselta? Vaisulta hiirulaiselta? EN TODELLAKAAN! Vaan oman elämäni joutsenelta, innostuneelta, hyvinvoivalta, onnelliselta, rakastuneelta ja ennen kaikkea tasapainoiselta aikuiselta naiselta! Tätä kohti me lähdetään nyt yhdessä kaikki menemään. Olen lukenut tällä lomalla paljon, töihini liittyvää kirjallisuutta. Vuonna 2017 laitetaan ihmisiä oikein urakalla kunnolla kuntoon!!! Karkoitetaan rasvaa, lisätään lihasta, tuodaan elämään hyvää oloa ja virkeyttä! Olen enemmän kuin liekeissä palaamassa täältä kotiin ja tarttumasta toimeen. Jos ruikutan jotakin turhaa tai oman elämäni huonoutta niin antakaa korville, koska minun elämäni ei ole koskaan ollut näin hyvin!!!! Mutta aina sitä voidaan parantaa ja tehostaa!

Joulu ja loma ovat tuoneet ainoastaan kaksi plussa kiloa ja nestettä kroppaan, ne otetaan syntymäpäiviini mennessä pois ja vielä vähän enemmänkin! Treenit polkaistaan käyntiin tiistaina aivan uudella innolla ja paremmilla tavoitteilla! Pidän teidät ajantasalla! Olette minulle tärkeitä ja kiitos kun jaksoitte lukea blogiani vuoden  2016! Yritän kirjoittaa enemmän tänä vuonna. Otan mielelläni vastaan aiheita mistä haluatte että kirjoitan, pyrin parantamaan ja oppimaan kirjoittamaan parempaa ja toimivampaa blogia!



Aurinkoisin terveisin sanna <3