30. heinäkuuta 2016

Elämää somekuplan ulkopuolella!

Facebook, Instagram, Pokémon, twittweri ja blaa blaa blaa blaa!!!! Miten tämä maailma on mennyt tähän pisteeseen? On vain some ja se miten elämää siellä jaetaan. Otetaan kuvia ja kerrotaan miten hyvin menee, on varaa ottaa kärkkäästikkin kantaa ja hyökätä ihmisten kimppuun julkisesti ja jopa ilman tietoa todenperäisyydestä. Kerron teille tekstin lopussa tarinan juurikin tästä kyseisestä aiheesta, tarina on tosi ja se liittyy valitettavasti taas minuun. Mutta ennen sitä muutama juttu mitä minä ajattelen nykyään tästä sosiaalisesta mediasta.

Olen ollut lapsellisen tyhmä elämäni 32,5 vuotta, olen luottanut ihmisiin, jakanut elämääni lähes jokaisen vastaantulijan kanssa. Viisas naapurini Elina kertoi minulle jo vuosia sitten että älä tee niin, koska jossakin vaiheessa se kääntyy sinua vastaan. En uskonut sitä, jaoin perheeni kuvia facessa ja instanssia, kerroin "ystävilleni" asioita omasta elämästäni, jaoin kaikki treenini ja ruokavalioni kuudentoista parhaan kaverini kanssa. Noista kuudestatoista 15 puukotti minua selkään. Ajattelin jos laitan kuvia omasta kropastani julkiseen levitykseen motivoin ehkä muita, mihin? Jokaisen pitää itse tehdä se tavoite ja alkaa elämään sitä kohden. Toiselle on tiukka dietti hyvä, toiselle taas se että syö oikein ja voi hyvin. Toiset nauttii kovasta treenistä toiset taas rauhallisesta kävelystä. Jokaisella on oikeus elää elämäänsä juuri sillä tavalla kuin se itsestään tuntuu hyvältä, eihän kukaan voi sanoa sinulle miten sitä pitää elää. Jos haluaa saada apua esim. painonpudotukseen niin silloin se on eri asia. Mutta eläkää ihmiset elämäänne niin että olette onnellisia, niin että teidän on oikeasti hyvä olla. Nyt on uusin villitys tuo Pokémon-sovellus! Joo varmasti on hienoa että nuoret ja aikuisetkin liikkuu, mutta hei haloo ne liikkuu sovelluksen avulla. Meillä tytöt haaveili kyseisestä pelistä ja kerroin heti, että ei tule. Jos ei päästä ulos ilman sellaista niin vikahan on silloin minussa. Minun tehtäväni on äitinä olla lasteni kanssa ja kannustaa heitä ylös,ulos ja leikkimään. Eikä todellakaan minkään pelin!!
 
On kamalaa nähdä kuinka jo kaksivuotiaat lapset pelaavat tabletilla ja ovat koukussa siihen. Kaupungeilla ei näe kovinkaan montaa ihmistä jolla ei ole puhelinta kädessä, saleilla otetaan selfieitä, myönnän olen tehnyt itsekkin sitä. Mutta enää en sitä tee. Täytän elämäni rakkaudella, oikeilla ystävillä, ihanalla työllä, kunnon treenillä ja kauniilla kodilla. Minulta ei tule enää kuvia elämästäni, ei faceen eikä instaan. Olen lukinnut kaikki profiilini, koska en osaa niitä poistaa. Minulla on nykyään niin hyvä ja kaunis elämä, etten halua jakaa sitä kenenkään tuntemattomien ihmisten kanssa, en halua että kenelläkään on mahdollisuutta ruotia sitä missään. Suojaan tämän kauniin rakkauden ja onnen parhaalla mahdollisella tavalla. En halua lapsieni kuvia enää julkiseksi, ne ovat minun aarteeni ja vaalin niitä, uutta perhettäni ja onneani. Työprofiili on ja pysyy, blogia tulee ja Kunnolla Kuntoon julkaisee, mutta Sanna ei! Tämä postaus on puolustus puheminusta ja entisestä elämästäni, tässä ei ole mitään tekemistä uuden elämäni kanssa, muistakaa se. Tässä seuraavassa tarinassa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, loukataan ihan varmasti monia tahoja, mutta minua on parjattu julkisessa mediassa nyt aivan liikaa ja nyt tulee minun "puolustukseni", koska minäkään en ole täällä julkisesti koskaan ketään haukkunut ja minu haukkumiseni loppuu myös nyt. Olen myös jättänyt kaikki viestiketjut ja minun yksityiset viestini joihin on salasanoillani ilman lupaani menty ja niitä jaettu ihmisille joille ne ei kuulu poliisin huostaan ja nyt on vaan minusta kiinni nostaako kunnianloukkaus syytteitä vai en. Seuraava tarina on tosi ja se on minusta.



Torstai aamu ja puhelimeni soi. Soittaja oli isäni joka ilmoitti että minua moititaan jälleen kerran julkisesti Facebookissa. Soitin välittömästi ystävälläni ja kysyin mitä siellä on. Sain kuvaviestejä joissa oli lapseni ja edesmenneen koirani kuva. Julkaisijana oli koirani kasvattaja ja entinen mieheni???!!! Tekstissä oli miten koira olisi täyttänyt kolme, mutta minä olin päättänyt toisin. Kyllä näin siinä kävi, täysin tuntemattomat ihmiset kommentoivat ja hirvittelivät koirani kohtaloa. Sitten oli kohta joissa kasvattaja kirjoitti, että mielellään kertoo privaviestillä kaikille haluaville mitä minun 11 vuotta vanhalle koiralleni oikeasti kävi? Ihminen joka ei ole koskaan kyseistä koiraa nähnyt, saati jonka kanssa en ole ollut missään tekemisissä. Ainut taho josta hän on voinut edes kuulla että koira on juoduttu lopettamaan on entinen mieheni. Tarkistuksena heti että exäni ei ole kyseistä julkaisua kommentoinut ja toivon todella ettei hän myöskään ole ollut siihen millään lailla osallisena.
 
Mutta nyt tulee faktaa; Kyllä minkä olen lopettanut kummatkin koirani, nuoremman koska en pystynyt sitä pitämään. Kasvattaja myös kirjoitti, että olen hakenut sääliä täällä blogissa siihen että koiraa ei enää ole. Minun ei tarvitse tehdä sitä, koska minä aikuisena ihmisenä tein vaikean ratkaisun ja luovuin koirasta. Nyt näiltä ihmisiltä unohtuu kertomaa, että minä pyysin apua kasvattajalta, hän kertoi minulle että ota koira töihin mukaan ja että ero ei ole millään syy luopua koirasta. Minä tarjosin koiraa monesti myös entiselle miehelleni, aina vastaus sama en minä voi sitä ottaa. Minä hommasin myös koiralle sijaiskodin, se ei sopeutunut sinne. Pissi ja kakkasi joka paikan, stressasi ja oli hermostunut. Olisiko minun pitänyt pitää koira josta en olisi voinut huolehtia? Jolle minulla ei ollut aikaa? Onko parempi että koirasta olisi tullut kiertolainen? Miksi sen olisi pitänyt olla heittopussi? Kun ei se olisi mihinkään sopeutunut. Minä tiedän nyt että se voi hyvin, sillä ei ole nälkä, kylmä, ikävä eikä sitä kukaan kiusaa. Minä aikuisena tein siinä olemassa olevassa tilanteessa parhaan mahdollisen ratkaisun ja olen sen kanssa sinut. En minäkään ole aikaisemmin kritisoinut kasvattajan käytöstä täällä, koira oli minun ja se eli hyvän elämän. EN ottanut sitä sen takia että saisin luopua siitä, käytin siihen rahaa ja aikaa paljon. Miksi minä olen se paha? Miksei esim, se toinen omistaja, koska myös hän olisi voinut ottaa koiran!
 
Remus oli minulla 11 vuotta ja valitettavasti se halvaantui. Kun koiralla ei liiku enää kuin silmät on sille paras mahdollinen tapa lopettaminen, koska se kärsii muuten. Senkin päätöksen tein yksin ja kannan siitä vastuun. Olen tehnyt elämässäni paljon virheitä, mutta kannan niistä vastuun itse ja pystyn elämään niiden kanssa. Facebookissa on helkkarin helppo hyökätä ihmisiä vastaan ja tehdä heistä pahoja, mutta minullahan oikeus puolustaa itseäni ja kertoa miten asiat oikeasti menee. Jokainen saa uskoa ketä haluaa ja luoda oman mielipiteensä. Mutta niin kauan kuin se joka minua parjaa ei ole elänyt minun elämää niin kannattaa pitää mölyt mahassa. Olen siis jättänyt kaikki tälläiset asiat poliisin huostaan ja se hoidetaan loppuun sitä kautta. Minua on nyt kiusattu ja haukuttu tarpeeksi, nyt minä puolustaudun. En olisi halunnut toimia näin mutta vaihtoehtoja ei ole. MIkäli minä ärsytän jotain tai joku sanoo että minä olen sanonut jotain jollekin, tulkaa ja kysykää!!! Minulla Ei ole yhtään sellaista asiaa tai juttua jonka takanaan pysty seisomaan.

Olen puhunut, anteeksi!

<3 Sanna

4. heinäkuuta 2016

Miksen voi?

Huomenta, uusi viikko ja uudet kujeet. Tänä aamuna on otsikkona miksen voi? Ja se juontaa juurensa tämän aamun keskustelusta, miksei voi syödä niinkuin haluaa ja paino vaan tippuu? Pitääkö aina luopua kaikesta hyvästä? EI oli vastaus jonka annoin tähän kysymykseen, mutta jatkoin, että itse omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan siihen miten paino käyttäytyy. Esimerkki; nyt kun on kesä, miksei voi syödä jäätelöä? Voi syödä,mutta kannattaako syödä joka päivä? Jos joka päivä voisi herkutella, syödä juuri sitä mitä haluaa, olisiko meillä ylipaino-ongelmaisia ihmisiä? Uskaltaisin väittää ettei olisi. Toki kesällä voi herkutella, ja pitääkin syödä jäätelö, mutta siinäkin voi tehdä valintoja, ottaako sen daimtuutin vai pienemmän esim. Mehujään? Kesällä usein otetaan myös saunan jälkeen, tai auringon kunniaksi muutama olut tai siideri. Sitten ihmetellään miksi paino nousee, olo on nesteinen ja useilla myös nuutunut. Pitää aina muistaa että alkoholi on myrkkyä elimistölle ja sen poistaminen kehosta vaatii aikaa ja keholta ponnisteluja. EN missään nimisessä sano, ettenkö itsekkin ota, mutta sanotaanko niin että enemmin syön hyvin kuin juon ne muutamat siiderit. Monet varmasti ajattelevat jo nyt että onpas siinä tylsä muija, joka joutuu luopumaan monesta asiasta vaan sen takia ettei paino nouse. Mutta ei se ei pidä paikkaansa, en joudu luopumaan mistään. Olen valmis tekemään töitä sen hyvänolon eteen mikä minulla kehossani tällä hetkellä on. En sano sitä ettenkö haluaisi näkyviä vatsapalikoita ja vieläkin parempaa pyllyä, mutta enemmän annan arvoa sille hyvälle ololle :D Toki minusta on myös kiva kuulla se, "että oletpas hyvännäköinen", kenestä naisesta ei olisi? Onneksi minulla on sellainen elämänkumppani tällä hetkellä,joka kertoo sen minulle useita kertoja päivässä :D Koska kehut on ne jotka ruokkii motivaatiota ainakin minulla.


Miksi sitten jotkut voivat syödä mitä vaan ja pysyvät  aina samanlaisina? Siihen vaikuttaa toki geenit ja perimä. Mutta jos ajatellaan vaikka minua, olin lapsuuteni ja nuoruuteni laiha kuin lanka, sain syödä mitä vaan. Sitten aloin odottaa esikoistani ja lihoin vaatimattomat 30 kiloa. Mitä silloin kehossa tapahtuu? Rasvasolut kasvavat ja lisääntyvät. Ainut huono puoli niissä soluissa on ettei ne pirut häviä koskaan, kun ne olet kerran saanut kehoosi kasattua. Elikkäs jos olet aina ollut ns. Laiha, ei sinulla ole niin suurta hätää elämässäsi kuin sinulla, joka olet lihottanut itsesi kerran oikein kunnolla. Minä esimerkiksi joudun olemaan todella tarkka tekemisistäni koko elämäni, mutta hei siitäkään en voi syyttää kuin itseäni. Elämässä pienillä asioilla voi vaikuttaa suuresti kaikkeen. Kun elämä on palanssissa, tuntuu että kaikki käy helposti. Nautitaan elämästä ja kesästä, tehdään hyviä valintoja ja annetaan kehon voida hyvin. Nyt minä lähden salille, jotta päivän työt voidaan aloittaa energisenä ja hyväntuulisena. Rakastakaa itseänne ja läheisiänne <3 Ihanaa viikkoa kaikille.


<3 Sanna