Hyvin suunniteltu onnistuu aina

Olen jo varmaan vuoden tehnyt niin, että viikonloppuna en treenaa. Pyrin pyhittämään lauantain ja sunnuntain perheelle ja kotona tehtäville hommille. Monet tekevät juuri päinvastoin ja keskittyvät viikonloppuisin treeneihin. Minä olen kokenut parhaaksi toimia viikolla, silloin kun lapset ovat koulussa tai iltaisin silloin kun isäntä on heidän kanssaan kotona. Tokihan he pärjäävät kotona jo hetken ilman minuakin. Mutta olen tykännyt siitä, ettei minun tarvitse viikonloppuisin lähteä mihinkään, vaan voin pyhittää koko päivän juuri siihen mitä ikinä haluankaan tehdä.

Minussa on myös sellainen vika etten osaa oikein treenata kotona. Perjantaihin mennessä olen siis saanut oman treeniviikkoni pakettiin ja on aika huilata kaksi kokonaista päivää. Sekin on yksi syy miksi teen niinkuin teen. Saan kaksi kokonaista huilipäivää. Viikolla pyrin siihen, että maanantai, tiistai, torstai ja perjantai ovat salipäiviä ja keskiviikkona palautellaan lenkkeillen. Pyrin sisällyttämään viikkoon vielä yhden hiittitreenin. Eli kuusi treeniä ja viisi päivää. Tämä sopii minulle, mutta sen asian tajuaminen kesti minulla kyllä suhteettoman kauan.

Tänä viikonloppuna esimerkiksi olen paneutunut täysin mökillä terassien valttaamiseen, hieroja kävi meillä sekä linnunpöntön asennus on kuulunut tähän viikonloppuun. Olen vähän sellainen ihminen, että jos aloitan jonkin projektin, en malta lopettaa, sen takia en halua viikonloppuihini mitään ylimääräistä. Olemme myös paljon menossa, joten helposti voisi jäädä treenit tekemättä jos jättäisin ne viikonlopulle.

No miksi ihmeessä kerron teille tälläistä? Olen pohtinut paljon sitä viimeaikoina, kun monet sanovat ettei heillä ole aikaa treenille, kotihommille, perheelle ja työlle. Mutta kysymys on harvoin ajanpuutteesta, mutta usein kyseessä voi olla huono organisointi. Minä laitan omat menoni aina kalenteriin ylös, siis ihan paperikalenteriin. Nyt joku jo varmasti miettii, että aikataulut muuttuu ja elämä ei mene aina niinkuin on suunnitellut. Se on totta ja minulle käy todella usein niin. Varsinkin näin kesällä, kun työkuviot saattaa isännän toimesta muuttua todella nopealla sykkeellä.

Olen keksinyt tähän veden pitävän tavan, millä kaikki tulee tehtyä. Nimittäin hyvin suunniteltu plan B! Mikä se sitten on? Minulla on aina edeltävän viikon sunnuntaina valmiina seuraava viikko. Siellä on työt, treenit ja mahdolliset muuttuvat tekijät. Työt on vakiot, niitä harvoin muutan, jos olen ne asiakkaiden kanssa valmiiksi sopinut. Treenit on ne jotka elää, jos tulee kiilakeikkoja. No miten mä sen sitten hoidan? Minulla on aina samalle päivälle 2 eri mahdollisuutta milloin sen teen. Enkä luovu niistä kuin äärimmäisessä tilanteessa. Ja silloinkin ne on jo laitettu seuraavalle päivälle valmiiksi.

Näin minulle ei juurikaan koskaan käy niin, että aikataulut pettäisi niin pahasti, että treenit jäävät tekemättä. No mitä väliä sillä sitten on jos ne jää? Ei käytännössä mitään, mutta en halua luopua omasta hyvinvoinnistani. Koska olen elänyt senkin vaiheen elämässäni, että minä voin huonosti ja olin väsynyt. Silloin ihan kaikki minun lähipiirissäni elävät ihmiset kärsivät siitä. Olen monien mielestä varmaa itsekäs, mutta itse näen asian niin, että ajattelen juuri itseni lisäksi muitakin ympärilläni olevia ihmisiä.

Nautin treeneistä ja ne ovat minun omaa aikaani. Ei se aina huvita lähteä, mutta koskaan ei ole vielä käynyt niin, että sen jälkeen olisi ollut paska fiilis. Jos sinä haluat huolehtia omasta hyvinvoinnistasi ja koet sen itsellesi tärkeäksi, niin älä luovu siitä. Suunnittele päiväsi niin, että homma toimii. Toki joskus ei vaan pysty, mutta älä anna siitä tulla tapaa. Hyvinvoiva sinä tarkoittaa hyvinvoivaa lähipiiriä.

Nyt lähden vielä nauttimaan ilta-auringosta mökin terassille.

XxX Sanna