Personal trainerin työ on haasteellisinta minusta siinä, että saa ihmiset ymmärtämään omat lähtökohtansa. Monet haluavat paljon ja äkkiä, mutta se realiteetti omista kyvyistä on hakusassa. Halutaan yleensä tarkat ruokavalio-ohjeet, kovat treeniohjeet sekä paljon tuloksia ja mahdollisimman pienessä ajassa. Jos minä näen jo heti alussa, ettei se ole mahdollista, on minun työni saada ihmiset oivaltamaan se.
Nyt kotona ollessani olen pohtinut paljon, miten tätä minun työtäni jatkan, kunhan elämä taas normalisoituu. En missään nimessä aio lopettaa, mutta aion hieman muuttaa omia valmennuksiani. Se, mikä jokaisen ihmisen on ensimmäisenä tehtävä, on opittava ymmärtämään miksi joku asia tehdään juuri niinkuin tehdään. Mikäli halutaan polttaa rasvaa on ymmärrettävä miksi on syötävä ja treenattava tietyllä tavalla. Mikäli ajatuksena on opetella juoksemaan, on sekin opeteltava tietyllä tavalla ja ymmärrettävä miksi asiat tehdään niinkuin tehdään.
Vähän sama asia kuin mitä meillä kotona nyt harjoitellaan oikein urakalla on kotitöitä. En voi lisätä niitä tytöille mielin määrin ja olla selittämättä miksi näin tehdään. Mutta, kun niitä tehdään pikkuhiljaa lisäillen ja minä heille kerron, miksi astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys on heidän hommansa, niin sitä ei kyseenalaisteta, vaan se kuuluu heidän hommiinsa nykyään. On täysin sama asia, jos annan asiakkaalle todella tiukan ruokavalion ja treeniohjelman sen kummemmin asiaa opettamatta, niin hetken menee hyvin ja sitten lähtee vikapolulle.
Mutta jos se lähestyminen olisikin toisenlainen? Ensin opeteltaisiin perusasioita, miksi mitäkin ravintoainetta tarvitaan ja minkä verran. Minkälaiset miinuskalorit toimivat milläkin tavalla. Eikä vaan suoraan vaadittaisi liikaa ja liian pienessä ajassa. Toki tässäkään asiassa ei voi yleistää, on joitakin prosentteja asiakkaista, jotka pystyvät tiukkoihin vaatimuksiin ja oppivat siinä samalla, mutta valtaosa asiakkaista repsahtaa ja palaa samaan vanhaan totuttuun tapaan viimeistään valmennuksen päätyttyä.
On hienoa mainostaa pienin askelin tapahtuvia elämäntaparemontteja tai sitten rasvaa polttavia valmennuksia, mutta ennen kaikkia noita pitäisi miettiä miten opetan ne ihmiset elämään noin? Ja olen sen nyt täällä kotona ollessani tajunnut, että yksinkertaisesti opettamalla. Tajuatteko, vähän niinkuin koulussa oltaisiin. Selkeät "oppitunnit", miksi suvaitsevaisuus ruokailussa on teille hyväksi? Eikä niin, että herkutella pitää ja saa. Mistäs se ihminen tietää mikä on tarpeeksi ja mikä liikaa? Jos on elämänsä oppinut herkuttelemaan joka päivä? Ei mitään muuta, kuin sen oman pään työstämistä, koska sen pitää olla kunnossa ja valmis muutoksiin ennenkuin keneltäkään voidaan vaatia yhtään mitään.
Olisiko tässä ideaa seuraavaksi valmennuspaketiksi? Voisi toteuttaa verkossa sekä pienryhmänä. Pelkästään sitä mentaalivalmennusta, eikä mitään muuta. Vähän samalla tapaa kuin meillä täällä kotona, miksi pitää kunkin tehdä mitäkin, että homma toimii? Tällaisia ajatuksia tuli tänä aamuna, alan ehkä tätä jalostamaan teille uudeksi työkaluksi.
Ihanaa viikkoa.
XxX Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti