Minä olen aina inhonnut heittää ruokaa roskiin. Se ei vaan ole oikein. Olen aina ajatellut sen niin, että jos käytän omaa aikaani ja rahaani ruuan valmistukseen, on jokin asiassa mennyt pieleen jos sitä pitää heittää roskiin. Ennen koirat sai aina jämä loput, mutta nyt on keksittävä jokin muu keino. Olen aina tehnyt ruuat itse, meillä eineksiä ei syödä. Mutta vasta nyt ihan hiljattain olen opetellut tekemään ruokaa ns. yhden kerran tarpeisiin.
Muistan, kun joskus keitin keittoja, niin niitä syötiin melkein viikko ja sittenkin vielä osa heitettiin pois. Nyt olen opetellut tekemään ruokaa niin, että sitä on maksimissaan kahdelle kerralla. Jos vielä jää yli, niin loput pakkaseen. Olen opetellut nyt vasta ihan kaikkien ruokien pakastamisen ja saanut siitä huiman avun omaan tekemiseeni. On paljon helpompi reagoida yllättäviin muutoksiin, kun on pakkasessa valmiina ruuat joita voi ottaa sulamaan. Eikä aina tarvitse käyttää vähäistä kotona oloaikaa keittiösssä olemiseen.
Minulla on paljon haaveita, mutta yksi niistä on minimoida ruokahävikki meidän perheessä. Olisi ihanne tilanne, ettei mitään menisi roskiin vaan kaikki tehty ruoka tulisi syötyä. Miten minä sitten olen ajatellut tämän toteuttaa? Eilen oli esimerkiksi sellainen "hävitä jääkaapista kaikki mahdollinen, mikä meinaa mennä pilalle"-päivä. Perunamuusin lopusta tuli perunarieskaa, nuupahtaneistä sitruunoista ja inkivääristä pullollinen inkiväärishottijuomaa. Kesäkurpitsat oli jo elämänsä ehtoopuolella ja kanajauhelihasta uhkasi mennä päivä, niin siitä tuli minulle tämän päivän ruuaksi lasagne. Porkkanat, bataatit ja sipulit puolestaan pääsivät kasvissosekeittoon. Ja vielä puolukkahilloon sulamaan otetuista puolukan jämistä tuli tytöille vispipuuro. Koko ilta meni keittiössä, mutta yhtään raaka-ainetta ei mennyt hukkaan, ja ruokaa on nyt moneksi päiväksi taas pakkasessa. Edellisenä päivänä keitin jänispaistista lihakeiton, ja kaalista, joka oli ollut jääkaapissa kauan tuli kaalilaatikkoa. Ne odottavat nyt pakasteessa syöjiään.
Olen myös opettanut tyttöjä, että lautaselle otetaan vaan sen verran ruokaa, mikä jaksetaan syödä. Meillä ei ahnehdita ja heitetä loppuja pois. Opettelussa on mennyt aikaa ja välillä ollut hankalaa, mutta nykyään jos syömme muuallakin kuin kotona, niin on hienoa katsoa miten lautaset syödään tyhjäksi. Näin minusta kunnioitetaan sitä lautasella olevaa ruokaa. Ja sen olen lapsilleni halunnut opettaa. Ruuan haaskaaminen ja pois heittäminen on myös rahakysymys, tänä päivänä ruoka on kallista eikä minulla ainakaan ole vara heittää ruokaa menemään, päin vastoin yritän tulla mahdollisimman vähällä rahalla toimeen. Ja juuri sen takia onkin tärkeää, että myös sieltä pakasteesta syödään ne sinne tehdyt ruuat. Eikä aina vaan osteta kaupasta lisää. Minulla on pakasteet onneksi täynnä hirvenlihaa, kalaa ja marjoja, joten kaupasta ostan lähinnä vihannekset, perunat, maitotuotteet, salaatit, hedelmät sekä kanaa.
Kannustan teitä kaikkia kiinnittämään huomiota ruoka hävikkiin ja pyrkikää minimoimaan se. Ihanaa viikon jatkoa!
XxX Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti