7. toukokuuta 2019

Arkiliikunta on mahdollisuus parempaan oloon

Olen jo pitkään lukenut monista eri median välineistä, siitä kuinka istuminen on haitaksi meille ihmisille. Ja kyllä se on juurikin niin. Ihmisen kehoa ei ole luotu istumaan. Usein samoissa uutisissa kehotetaan arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mene auton sijasta pyörällä tai kävellen, käytä hissiä portaiden sijaan ja nouse kerran tunnissa ylös ja tee esim. muutama kyykky. No miksi harva meistä sitten koskaan noudattaa  näitä pieniä, mutta terveydelle niin tärkeitä ohjeita?

Jos ajatellaan asiaa nyt vaikka seuraavalla tavalla. Nukutaan 8h, tehdään 8h istumatyötä, työmatkaan, ruokailuun, television katseluun menee aikaa myös useita tunteja, on passiivisuus meidän vuorokaudessa aika suuri. Monet meistä ajattelee, että tein tunnin reippaan kävelylenkin, että siinähän minun aktiivisuuteni tulikin tältä päivältä täyteen. Mietipä asiaa vielä kerran hieman erilaiselta kannalta: yhden tunnin aktiivuus 23 tuntia vastaan, niin ollaan aika pahasti hukasti.

On todella harmi, kun ihmiset mieltävät tänä päivänä ainoaksi oikeaksi liikunnaksi kovatehoisen liikunnan. En missään nimessä sano, etteikö kovatehoinen liikunta olisi hyväksi, mutta jos päivä on pääsääntöisesti istumista, ei yhden tunnin kova rääkki muuta päivää vielä aktiivikseksi. 

Ajatellaanpas vielä asiaa hieman erilaisesta näkökulmasta, on paljon kovakuntoisia ihmisiä, jotka eivät varsinaisesti edes harrasta liikuntaa. Maanviljelijät, varastotyöntekijät, puutarhurit, talonmiehet ja muut fyysistä työtä tekevät ihmiset. Heidän arkensa on aktiivista kokoajan. Kannetaan, kävellään, nostellaan ja siirrellään. Heidän kehonsa on liikkeessä jatkuvasti ja istumista on todella vähän. Sellainen ihminen jolla on aktiivinen arki, on monesti paremmassa kunnossa kuin sellainen, joka treenaa esim. kovatehoisesti 5 x viikossa, mutta on muuten inaktiivinen arjessa.

Monet sanovat, että arkiaktiivisuuteen ei ole aikaa. Kiire on toinen juttu, joka on monesti itse tehtyä. Hyvällä suunnittelulla sinne arkeen kerkeää lisäämään arkiaktiivisuutta esim. työmatkojen verran. Tai aluksi riittää jopa auton parkkeeraminen kauemmaksi kaupan pihassa, kuin aikaisemmin. Portaiden ylös käveleminen hissin sijaan ei vie monestikaan enempää aikaa kuin mitä menee hissiä odetettaessa. Pienet muutokset päivässä ovat todella isoja vuositasolla. Aki Hintsan kirjassa on hyvä esimerkki. Jos korvaa työpäivässä istumisesta 3 tuntia seisomiseen, kuluttaa päivässä 120 kcal enemmän. Tämän kun tekee viidesti viikossa tarkoittaa se jo 600 kilokalorin lisäkulutusta. Ja vuosi tasolla tämä vastaa jo kymmentä maratonia. Tuntuu pieneltä, mutta on pitkässä juoksussa valtava muutos omaan arkiaktiivisuuteen.


Tässäkin muistuttaisin maltista. Pieniä juttuja lisäämällä saa suuria muutoksia aikaan. Kaikkea ei tarvitse muuttaa heti, kun vielä jaksaa muistaa, että jokaisesta pienestäkin muutoksesta on itselle hyötyä. Muista vielä, että teet kaikki valinnat vain ja ainoastaan itseäsi varten. Minä lähden nyt pyörällä töihin.

Reipasta viikkoa sinulle.

XxX Sanna 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti