Voihan kehonhuolto ja sen tärkeys. Minä jos kuka olen luvannut ja luvannut, että nyt aloitan ja teen edes pikkuisen kehoa huoltavia liikkeitä. No vielä ei ole tapahtunut niin, mutta nyt tunnen sen jo kehossani, että olisi ihan pakko aloittaa. Aloittaminen onkin se kaikista vaikein osuus tässä palapelissä. Minun puuttuva palani on ehdottomasti omaehtoinen kehonhuolto.
Arjessani on lihaskuntoharjoittelua, aerobista liikuntaa, tasaisen rauhallisia kävelylenkkejä ja palauttavaa aikaa sekä monipuolista ravintoa. Uni on hyvälaatuista ja sitä on valtaosana öistä riittävästi, mutta kaikki kehoa huoltavat ovat toimet ovat ihan nollassa, paitsi säännöllisiä hierontoja lukuunottamatta. Senkin saan hoidettua vain siksi, että hieroja tulee meille kotiin kolmen viikon välein.
Miksi se on niin hirveän vaikeaa aloittaa?? EN tiedä ja minä jos kuka tiedän miten tärkeää se olisi ja miten paljon hyvää oloa siitä tulisi. Jos mietin omaa kuntosali harjoittelua niin se minun kankeus näkyy jos siellä, se haittaa minun tekniikoita ja näkyy suoraan tuloksissa. Se tuntuu tukkoisuutena jaloissa ja selässä. Yläkroppani on niin jäykkä, että oikein hävettää. Olenhan kuitenkin esimerkkinä kaikille asiakkailleni.
Ja taas eilen tein sen päätöksen, että nyt. Ja hei paskat! Sekin päätös on ihan sama, kun en noudata sitä kuitenkaan. Olen pohtinut, että mikä olisi se mikä saisi minut aloittaa, edes ihan pikkuisen. EI mitään 25 minuutin venyttely hetkiä, vaan 2 minuuttia olisi jo saavutus. Mietin mitä haluan päivittäin niin paljon, että olisin valmis tekemään sen eteen jotain vastenmielistä, että saisin sen.
KAHVIA ja siitä se sitten tuli kahvi. Tein itselleni sellaisen säännön, että aamukahvin jälkeen en saa keittää itselleni kahvia, jos en ennen sitä venyttelen ainakin 2 minuuttia. Ja hei ei ole kauaa ja motivaattori on suuri. Katsotaan miten Sannan käy loppuuko kahvin juonti vai opettelenko oikeasti huoltamaan edes jollain tavoin itseäni.
Täytän ensi keväänä 40 ja olen jahkaillut tämän asian kanssa varmasti sen 15 vuotta. Tämä asia on ihan sama kuin aletaan tekemään jotain sellaista mikä on itselle vastenmielistä. Mietippäs jos olet aloittanut useita kertoja elämäntapamuutoksen ja huomaat aina palaavasi alku pisteeseen. Et ole tehnyt sitä täydellä sydämellä ja halulla, koska olet palannut aina sinne mistä olet lähtenyt. Ehkä tavoitteet ovat liian suuria saavutettavaksi tai motivaatio ei ole aitoa. Silloin minusta itseään voi hieman huijata, jos pohjimmiltaan haluaa muutosta. Siksi minun motivaattorini on kahvi ja tiedän senkin, että jonkun ajan päästä opin tykkäämään kehonhuollosta ja varmasti kehityksen huomaa ajoissa.
Toivottakaa minulle onnea ja pitäkää peukkuja. Ihanaa jouluviikkoa kaikille. Muistakaa pitää itsestänne huolta.
XxX Sanna
Kuvat; Saija Heinämäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti