Asiakkaan tarina: Sitkeys palkitaan

Olen aina sanonut kaikille, että onnea oikotiehen ei vaan ole, vaan kaikki muutokset tulevat aina oman työn ja oivalluksien kautta. Aina se ei ole helppoa ja joudutaan monesti kokeilemaan monia tapoja ennen kuin homma lähtee kunnolla käyntiin. Toki usein joudutaan myös palaamaan alkuun ja monesti taka-askelia tulee, mutta järkevällä ajattelulla ja uusilla rutiineilla niistäkin selvitään.

Tässä teille yhden ihanan asiakkaani tarina:

" Nyt tämän kuun alussa tuli vuosi täyteen Sannan asiakkaana. Vuoteen on mahtunut paljon, moneen kertaan on testattu, että haluanko ihan tosissaan muuttaa niitä vanhoja tapojani vai pysynkö tällä uudella tiellä, jota olen aloittanut kulkemaan. Ilman Sannaa, olisin vieläkin väsyneempi, kiukkuisempi ja huonovointisempi kuin viime kesän alussa. Aina kun muistelee sitä olotilaa, joka silloin oli, saa lisämotivaatiota jatkaa tätä muutosta. En ollut itselleni silloin täysin rehellinen, kuinka koville fyysinen työ oikeasti ottikaan, eri ruokavaliokokeilut olivat saaneet aineenvaihdunnan sekaisin ja oma mieli ei antanut antaa yhtään periksi. Kaikki piti itse tehdä viimeisen päälle.

Vuoden vaihtuessa tein taas PALJON töitä, olin eri koulutuksissa, liikkuminen ja järkevä syöminen jäivät taka-alalle. Maaliskuussa Sanna kertoi, että aloitti itsellään ihmiskokeen, 9 viikon tiukan dietin ja kysyi että olisinko kiinnostunut kokeilemaan sitä itse. Ja minä jos kuka rakastan suorittamista ja sääntöjen noudattamista :D Ensimmäisellä viikolla kolme ekaa päivää olivat pahimmat, sokerikoukusta irti pääseminen ei ollut ihan helppo juttu. Mutta sen jälkeen on tuntunut välillä jopa helpolta. Kunnon ruokaa, isoja annoksia säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Maailman paras asia on, että paino tippuu tasaisesti, mutta heti hyvänä kakkosena tulee se, että on energiaa ihan valtavasti ja on hyvä olla. Aiemmin maha kipuili milloin mistäkin, nyt en edes muista milloin viimeksi olisi mahaan sattunut. 

9 viikon dietin jälkeen oli lähtenyt 10 kiloa ja 34 senttiä vartalosta. Kun dieetti puri noin hyvin päätimme jatkaa vielä toiset 9 viikkoa. Pidettiin yksi lepoviikko välissä ja taas lähdettiin jatkamaan. Tänä keväänä olen moneen kertaan todennut sen, että suunnitelmallisuus on avain onneen. Kun ruuat ovat valmiina, on helppo toteuttaa ruokavaliota. Kun suunnittelee viikon ruuat kerralla ja käy heittämässä kauppareissun vain kerran viikkoon, säästyy heräteostoksilta. Parasta on, että syömisestä on tullut rutiini, aiemmin saatoin helposti jättää syömättä, kun oli "liian kiire" töissä tai ei ollut "järkevää" syömistä mukana. Nyt töissä en jätä syömättä ja kotona on aina ruoka, joko valmiina, tai ainekset kaapissa, mistä tehdä. Toki rutiinien rakastaminen kävi jo niin pitkällä, että Sanna alkoi tässä vähän aikaa sitten vinkkaamaan muistakin välipaloista, kuin maissikakuista ja leikkeleistä :D

Nyt kevään aikana ollaan Sannan kanssa käyty Summassaaren portaissa monet kerrat. On ollut maailman parasta huomata, kuinka kunto ja jaksaminen on kasvanut koko ajan painon pudotessa. Tulen varmasti aina muistamaan sen tunteen, kun yksi kerta jaksoin kipittää portaissa paljon pidemmälle kuin koskaan aiemmin. Vielä ei mene koko portaikko kipittäen, mutta ei se kaukana ole. Tänä kesänä vielä se tavoite toteutuu. Monta tavoitetta on vielä edessä, mutta monta on jo saatu toteutettua. Suurin on ollut oman ajatusmaailman muuttaminen, se että opit on oikeasti viety arkeen ja niistä on pidetty kiinni. "

Tämä tarina on minusta hieno motivaattori kaikille jotka jojottavat painoaan. Sillä tietyllä suunnittelulla ja päättäväisyydellä ja tietenkin niillä hyvillä rutiineilla saadaan aikaan hyvää oloa ja energiaa.

Ihanan aurinkoista päivää.

XxX Sanna