3. helmikuuta 2019

Joskus on kiva olla vaan

Ei aina tarvitse jaksaa, joskus on ihana istua vaan ja katsoa ulos. Tai vaikka ottaa sukkakutile käteen istua sohvalle ja olla ajattelematta sen kummemmin mitään. Nykyään monen elämä, omani mukaan lukien on todella hektistä, aikataulutettua ja stressaavaakin. Minulle kaikkein vaikeinta on hellittää, istua alas ja rauhoittua. Niinpä olen päättänyt opetella senkin taidon elämääni. Minä tykkään tehdä käsilläni monenlaisia juttuja, pidän ruuanlaitosta ja leipomisesta, olen oppinut tykkäämään siivoamisesta ja sisustamisesta sekä lukemisen olen löytänyt taas. Se, mikä on omastakin mielestäni hieman omituista on, etten koskaan löydä aikaa näistä asioista nauttimiseen. Aina on liian kiire, jotakin muuta tekemistä tai töitä tehtävänä. Sitten, kun on yhtään vapaata aikaa käytän sen perheen kanssa olemiseen.


Niinpä olenkin opetellut tekemään edes kerran tai kaksi viikossa juurikin niitä minulle tärkeitä asioita. Olen ollut aina kova tyttö lenkkeilemään ja tehnyt sitä mielelläni aamuisin. Niinpä olenkin nyt opetellut jäämään yhtenä aamuna lenkin sijasta kotiin, ottamaan kirjan ja lukemaan. Ihanaa ottaa omaa aikaa edes hetki ennenkuin lapset heräävät ja lukea lempikirjaa.

Toinen lempitouhuistani on villasukan kutominen. Olen aina rakastanut villasukkia ja monet vuodet niitä itse kutonut. Ongelmaksi tässäkin asiassa on tullut aika. Milloin muka kerkeäisin istumaan sohvalle ja kutomaan? Koska villasukat ovat talvella lempiasusteeni, niin on minun otettava härkää sarvista ja aikaa kutomiseen. Olenkin ottanut tavoitteekseni yhdet sukat talvessa, siihen jopa minäkin pystyn ja koen onnistumisen tunteita. Turhia paineita olisi kuitenkin vältettävä.


Tai miksei voisi vaan olla, ottaa kuppi kahvia, laittaa takkaan tuli ja katsoa ikkunasta ulos. Miksi aina pitää tehdä jotakin? Minun on kamalan vaikeaa olla vaan, tekemättä mitään. Antaa kaikkien asioiden olla vaan, mikään ei katoa mihinkään jos joskus juot rauhassa sen kupin kahvia, ja kuuntelet hiljaisuutta, siis jos sellaiseen on mahdollisuus. Olenkin ottanut lauantaista sellaisen päivän milloin olen vaan hetken, tekemättä mitään, nauttien juuri sen hetken elämästä. Se antaa todella paljon ja uskokaa tai älkää, myös opettaa elämän hienoudesta. Kokeie sinäkin kesken kaiken kiireen ottaa pieni hetki ihan vaan itsellesi, uskon, että yllätyt.

<3 Sanna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti