Kesä ja mökki!

Vihdoin pääsimme mökille. Olimme täällä ensimmäisen yön ja voi sitä tunnetta herätä auringon paisteeseen ja järvinäköalaan. Olemme nyt kolmatta kesää mökillä ja kotiin menemme lokakuussa seuraavan kerran. Toki käyn siellä välillä, mutta ajatuksena olisi nyt saada kaikki tänne, että se turha ravaaminen loppuisi. Yksi hyvä kehitysaskel oli wifin saaminen tänne. Sekin oli vaan omaa typeryyttä, kun en tajunnut tuoda reititintä tänne. Blondi on blondi. Nyt saan kaikki työt tehtyä täällä aina tulostusta myöten.

Seuraava haave on hommata tänne pyykinpesukone ja kuivuri. Pyykkiä tulee kuitenkin paljon niin saan senkin hoidettua tässä. Eikä tarvitse jättää konetta yksin pyörimään kotiin, kun koskaan en kerkeä siellä sitä kuitenkaan odotella. Pikkuhiljaa asia kerrallaan yritetään kehittää tätä meidän omaa kesäkotiamme.

Suurin haasteistamme on kuitenkin tämä piha. Kolmatta kesää se on nyt ihan levällään ja minun huumorini alkaa loppumaan. Hiekkaa ja multaa on joka paikka täynnä, kun tytöt kirmaavat järven ja mökin väliä. Ymmärrän sen, että se on suuri töinen, mutta jotakin olisi keksittävä. Haaveilemme laittavamme siihen kunttaa jo ihan sen helppohoitoisuuden takia. Nurmikkoa on ihan tarpeeksi kotona leikattavana.

Tytöille hommasimme oman pienen makuuaitan tuohon mökin viereen, koska muuten arki ei oikein toimi. Isäntä lähtee aikaisin töihin ja tytöt eivät malta iltaisin olla hiljaa, kun toisen pitäisi nukkua. Näin myös aamuisin saan herätä omia aikojani kahvinkeittoon, kun ei tarvitse olla hiljaa jotta lapset saa nukkua. Mökkimme on pieni, mutta alkaa olla jo aika tehokkaasti käytössä. Tarkoitan tällä sitä, että neliöt on hyvin suunniteltu ja olohuoneemme on käytännössä terassilla. Toki tämä ahtaus aiheuttaa alkuunsa omat haasteensa, mutta pian siihenkin tottuu.

Olen enemmän kuin innoissani, kun saan grillailla ja kastella muutamia kesäkukkiani. Istua terassilla juomassa kahvia ja syödä aamupalaa järvelle katsellen. Olen niinkuin lomalla kokoajan. Haaveilin viikon verran siitä, että saan juoda mustikkapiirakka kahvit auringon paisteessa ja eilen se haaveeni toteutui. Elämä on joskus pienistä asioista kiinni ja onni löytyy yleensä arjesta.

Nyt, kun korona sulki meidät kotiin pitkäksi aikaa, niin on todella rentouttavaa päästä tänne. Arki muuttuu ja olemme nyt todellakin todella tiiviisti yhdessä. Meillä ei ole täällä televisiota, eikä tule. Nautimme maisemasta ja toisistamme. Se miten kauan minusta tuntuu tältä on sitten eri asia. Ensi viikolla jatkuu treenit ja kerron teille sitten miten treeni on kulkenut ja ruoka maistunut. Olen positiivisesti yllättynyt tuloksista, mutta niistä lisää myöhemmin.

XxX Sanna