Juhannus, tuo ihana keskikesän juhla. Monesti se näyttelee ihmisten elämässä myös monen päivän ryyppy- ja syöntiurakkaa. Kuulen usein asiakkaideni suusta sanat "sitten tuli juhannus tai joulu..." Mikä ero on juhannuksella verrattuna ihan tavalliseen viikonloppuun? Onko se ajatus, että aina juhannuksena on herkuteltu ja tipoteltu? En toki tarkoita sitä, että ei saisi herkutella tai nauttia muutamaa kylmää juomaa, mutta lähinnä sitä, että onko sen oltava 3 päivää kestävää?
Itse ajattelen juhannuksen eräänlaisena hengähdystaukona. Kiireinen alkukesä on takana ja nyt on luvan kanssa mahdollisuus huilata. Nukkua pitkään, kenties jopa ne päiväunet. Syödä hyvin ja nauttia kiireettömyydestä. Minun tämänkin vuoden juhannus koostuu mökkeilystä, rauhasta, hyvästä ruuasta. Varmasti tulemme käymään sukulaisten luona kylässä ja saamme todennäköisesti vieraaksemme ihania ystäviä.
Lapset ovat toivoneet juhannukselta sen, että äiti tulisi uimaan ja sen toiveen pystyn kyllä täyttämään. Minulla on vielä muutamat treenit tekemättä, mutta nekin saan kyllä hoidettua perjantaina aamupäivän aikana. Jopa isäntä aloittaa torstaina juhannusvapaat. Kelitkin näyttäisivät vielä höllivän, niin mikäs sen parempaa.
Hommasin meille tyttöjen kanssa suppilaudan, joten sen kanssa varmasti tullaan olemaan järvellä. Ja ruoka, se on ehdottomasti juhannuksen juttu. Olen ajatellut, että tänä juhannuksena meidän pöydästämme löytyy uusia perunoita, lohta sekä grillistä tulee marinoitua hirvenlihaa, tankoparsaa, makkaraa sekä muita kasviksia. Siihen kylkeen sitten kunnon salaatti niin keho kiittää. Jälkkäri puoli on vielä vähän vaiheessa, mutta jotenkin näkisin, että meillä mustikkapiirakkaa ja jonkin asteinen täytekakku. Ja tietenkin jäätelöä sekä kunnon karkkipussit.
Kiireettömyys on asia jota oppii arvostamaan vasta, kun elämässä on aina hoppu jonnekkin. On ihana vaan istua laiturilla ja katsella järvelle. Olen miettinyt, että se voi olla tietynlaista vanhenemistakin, kun ei enää tee mieli edes lähteä radalle ja hummaamaan. Mutta olen siitä enemmän kuin kiitollinen, koska maanantaina on sitten freesinä ja levänneenä palaamassa taas arjen askareisiin. Olen oppinut arvostamaan rauhaa ja jopa yksinoloa, joka oli minulle vielä jokunen vuosi sitten ihan outo käsite.
On ihana havaita itsestään uusia puolia ja ennenkaikkea sitä kiitollisuuden tunnetta, minkä olen elämässäni saavuttanut. On ihana nähdä iloiset ja nauravat lapset, jotka silmin nähden nauttivat elämästään ja kesälomasta. On hienoa päästä illalla nukkumaan ja kuulla vierestä sanat; "minä rakastan sinua." Olen ensimmäisen kerran elämässäni sitä mieltä, että olen onnistunut.
Minusta olisi ihana, kun jokainen ihminen saisi sisälleen samanlaisen rauhan, oli se elämä ja juhannus millainen vain. Elämäähän ei ole yhtä oikeaa tapaa elää. Jokaisella on oma tyylinsä ja omat kiinnostuksen kohteensa. Minulla ne on tällaiset ja toivon, että jokainen osaa arvostaa myös sen naapurin tapaa elää ja olla. Elämä on parhaimmillaan, kun keskitytään vaan siihen omaan tekemiseen ja onneen. Toisen elämää ei voi kukaan elää.
Ihanaa ja rauhallista juhannusta just sulle!
XxX Sanna
On ihana havaita itsestään uusia puolia ja ennenkaikkea sitä kiitollisuuden tunnetta, minkä olen elämässäni saavuttanut. On ihana nähdä iloiset ja nauravat lapset, jotka silmin nähden nauttivat elämästään ja kesälomasta. On hienoa päästä illalla nukkumaan ja kuulla vierestä sanat; "minä rakastan sinua." Olen ensimmäisen kerran elämässäni sitä mieltä, että olen onnistunut.
Minusta olisi ihana, kun jokainen ihminen saisi sisälleen samanlaisen rauhan, oli se elämä ja juhannus millainen vain. Elämäähän ei ole yhtä oikeaa tapaa elää. Jokaisella on oma tyylinsä ja omat kiinnostuksen kohteensa. Minulla ne on tällaiset ja toivon, että jokainen osaa arvostaa myös sen naapurin tapaa elää ja olla. Elämä on parhaimmillaan, kun keskitytään vaan siihen omaan tekemiseen ja onneen. Toisen elämää ei voi kukaan elää.
Ihanaa ja rauhallista juhannusta just sulle!
XxX Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti