Asiakkaan sanoin: Viisi kuukautta treeniä takana

Kun me viisi kuukautta sitten tapasimme ensimmäisen kerran ja aloimme miettiä, miten tätä elämäntapamuutosta aletaan viemään eteenpäin, istui edessäni aivan erilainen nainen kuin tänä päivänä. Kaikista suurin muutos ollaan tehty pään sisällä olevien ajatusten parissa. Olemme murtaneet monia ennakkoluuloja, sekä vanhoja opittuja malleja. Aina ei ole matkan teko ollut helppoa, eikä sitä helpottanut painon junnaaminen tai heittely yhtään. Minun suurin tehtäväni on ollut tukea ja valaa uskoa siihen, että muutokset vievät aikaa ja siihen, että itseään soimaamalla tai rankaisemalla emme koskaan pääse tavoitteeseemme. Mutta lukekaa itse tämän vahvan naisen tarina tähän asti. Tunnen suurta ylpeyttä ja olen todella otettu saadessani työskennellä näin vahvan naisen kanssa!

"Ollaan Sannan kanssa tehty töitä nyt viisi kuukautta. Suurin muutos on tapahtunut korvien välissä. Aiemmin painonpudotukseen on omassa mielessä kuulunut ehdoton ruokavalio, joka on pitänyt tietenkin punnita ja jos siitä on lipsunut, on kaikki mennyt samantien vikaan ja on pilattu kaikki työ. Samoin liikunnan kanssa, jos on jäänyt lenkit välistä, on pitänyt tehdä hampaat irvessä mammuttilenkki oikein rankaisujen rankaisuna, sovituksena lenkkien vähyydestä. 

Nyt Sannalta olen oppinut sen, ettei matka tyssää yhteen huonosti suunniteltuun ruokaan tai herkkupäivään. Itseään ei tarvitse liikunnalla polttaa loppuun, ei rankaista itseään liikunnan vähyydestä tai "huonoista" ruuista. Matka jatkuu ja huomenna on uusi päivä, jolloin tehdään asiat paremmin ja yksikin liikuntakerta on parempi kuin ei yhtään kertaa.

Syksy on ollut haastava, töitä on ollut paljon, yhdessä vaiheessa tuntui että jopa liikaakin. Ilman Sannaa olisin lopettanut viimeistään silloin. On ollut oikeasti kiire ja sitten se kiire, jonka tekee itse kun hokee itselleen että "on kiire ja pitäisi ehtiä ja en varmaan ehdi ja ja ja ja" . Arvostan Sannaa mielettömästi, kun hän näkee kuinka ankara olen itselleni, eikä hän ala hiillostamaan, kun kerron että nyt on mennyt syömiset liian vähällä ja liikkumaan ei ole "ehtinyt". Sanna antaa silloin vinkkiä, kuinka hän itse tekee ja pistää miettimään voisiko asioita ajatella jotenkin toisella tavalla.

Asia, joka on yllättänyt matkan varrella, on kuinka paljon ajatustyötä on vaadittu. Kovana suorittajana ajattelin ensi alkuun, että kyllähän tämä käy, saan ohjeet, jotka vaan suoritan ja saan tuloksia. Totuus kuitenkin on, että en olisi näin painava eikä paino olisi jojoillut, jos se ajatusmaailma olisi kunnossa. Kaiken kiireen keskellä iski ajatus, että tämän takia olen lihava, ei ole muka aikaa laittaa ruokaa, syön liian vähän, korvaan ruuan banaanilla ja suklaalla, huolehdin kaikista muista, paitsi itsestäni. Syksystä jäi monta hyvää oivallusta, suunnitelmallisuus ruuassa ja liikunnassa. Pakkasessa on hyvä pitää pientä varastoa, mistä ottaa se hyvä vaihtoehto ruuaksi. Itselleen saa olla armollinen, kotihommia ei tarvitse tehdä joka päivä kahta tuntia, tiskipöydän ei tarvitse aina kiiltää. Ja tärkein, jos en pidä itsestäni huolta, en jaksa huolehtia toisista tai tehdä työtä josta pidän ja jossa haluan edetä. 

Kolmen kuukauden kohdalla tehtiin kehonkoostumusmittaus ja verrattuna aloitusmittaukseen rasvaprosentti oli vähentynyt 3 % ja lihasta olin saanut 400 grammaa lisää, mutta paino oli aika kainosti laskenut. Avuksi otettiin punnittava ruokavalio, ja sen avulla tajusin, että olin syönyt aivan liian vähän, hyvät rasvat puuttuivat melkein kokonaan. Nyt ollaan saatu aineenvaihdunta käyntiin ja paino laskemaan. Hassuinta on se, että vaatekaapista löytyy koko ajan uutta päällepantavaa (koska tietenkin vanhat vaatteet on pitänyt säilyttää, vaikka painoa on tullut tasaisesti lisää vuosien aikana).

Matka jatkuu, töitä on vielä paljon, opeteltavaa vielä enemmän, mutta Sannan kanssa on ilo tehdä tätä matkaa. Jos joku miettii, että pitäiskö, kannattaisko, uskaltaisko lähteä personal trainerin asiakkaaksi, niin sanon, että pitäisi ja kannattaisi ja uskalla, se on sen arvoista."

Muistakaa, että jokaisella on mahdollisuus ja oikeus panostaa omaan hyvinvointi, sillä pitkässä juoksussa se on se kaikista tärkein asia.

XxX Sanna

Käy lukemassa myös edellinen osa:
Asiakkaan sanoin: Onko personal trainerin palkkaamisessa järkeä?