Asiakkaan sanoin: Onko personal trainerin palkkaamisessa järkeä?

Minulta on usein pyydetty, että voisin kertoa asiakkaiden kokemuksia ja ajatuksia minun tyylistäni valmentaa. Nyt on tullut sen aika, että julkaisen yhden naisen huimasta matkasta itseensä ja omaan hyvinvointiinsa kolme tekstiä. Ensimmäinen on alustusta siitä mistä ollaan lähdetty, ja minkälaisin miettein ollaan matkalla. Toisessa tekstissä sitten vähän myöhemmin paneudutaan kaikkeen siihen ylä-alamäki fiilikseen mitä matkalla koetaan ja kolmannessa olisi tarkoitus kasata koko reissu ja kertoa mihin ollaan päädytty.

Kysymyksessä ei ole mikään kolmen kuukauden valmennus, vaan matka jonka aikana on tarkoitus saada pysyviä muutoksia aikaan ja lopettaa laihduttamisen kierre, kuinka pitkä se on, sitä me ei tiedetä vielä itsekkään. Olen todella ylpeä asiakkaastani ja siitä, että hän haluaa jakaa kanssanne oman tarinansa.

***

Olen aina ollut iso. Koulussa olin isokokoisin, ylioppilaskuvassa on mekkoon pukeutunut vuori. Jokaisella lääkärin tai kouluterveydenhoitajan käynnillä kehoitettiin laihduttamaan. "Pitää syödä vähemmän ja liikkua enemmän." Ensimmäisen kerran paino lähti laskuun, kun muutin kotoa opiskelemaan ja koulumatkat piti kävellä, oli pakko liikkua säännöllisesti joka päivä. Paino laski opiskeluaikana kokonaisuudessaan noin 25 kg. Koulusta valmistumisen jälkeen, ensimmäisessä työpaikassa, melkein kaikki pudotettu paino tuli takaisin. Niin lapselliselta kun se kuulostaakin nyt, ajattelin niiden kilojen pysyvän poissa, vaikka en liikkunutkaan enää samalla tavalla. Koska kaikki olivat aiemmin patistaneet laihduttamaan, mutta kukaan ei ollut kertonut mitä sen laihduttamisen jälkeen tehdään.

Silloinen työkaveri hurahti yksi kevät Cambridge-pussikuuriin. Hän laihtui ihan silmissä, ja sen innoittamana kokeilin itsekin. Siihen aikaan kuuri oli aika uusi juttu, ja pusseja pystyi ostamaan monen viikon annoksen kerralla, ilman että tarvitsi valmentajan kanssa keskustella tai mittauttaa kehonkoostumusta. Ilman kovinkaan tiukkaa seurantaa, elin pelkillä pussikeitoilla 3,5 kk. Painoa lähti vajaa 30 kg, mutta mistä, sitä ei koskaan selvitetty. Tuntui, että tärkeämpää oli saada myyntiä, kun seurata asiakkaan hyvinvointia. 

Paino nousi kuurin jälkeen kymmenisen kiloa. Vaihdoin istumatyön fyysisempään työhön ja siellä innostuin liikunnasta eri lailla kuin koskaan aiemmin. Pikkuhiljaa paino taas laski ja ruokavalio siistiytyi vähän itsestäänkin siinä sivussa. Vajaan kolmen vuoden aikana paino laski opiskeluaikojen lähtöpainoon verrattuna 50 kg. Olin aikuisiällä keveimmilläni tuolloin.

Mutta sitten tapasin nykyisen aviomieheni ja muutin hänen perässään uudelle paikkakunnalle. Huolellisesti rakennetut rutiinit ja tavat rikkoutuivat. Aikaisemmat kahden tunnin lenkit vaihtuivat sohvalla kainalossa nyhjäämiseen. Ja koska ruoka on hyvää ja sillä on ihana hemmotella toista, entinen ruokavalio unohtui aivan kokonaan. 

Kului kuusi vuotta ja joka vuosi tuli viisi kiloa lisää. Toki yhdessä ja erikseen olemme yrittäneet pudottaa kiloja. On kokeiltu Jutta-dietit, alku-dietit, muodikas ketoosi ja siitä innostuneena vielä karppauskin, mutta mikään niistä ei ole tuonut pitkäaikaista ratkaisua. Aina kuuri on loppunut johonkin, milloin se on ollut joulu tai kaverin syntymäpäivät, jota on odotettu viikkoja ja "otetaan vähän löysemmin tän kuurin kanssa" vaihe onkin kestänyt kuukauden, sen yhden suunnitellun viikonlopun sijasta. Liikunta oli lenkki koirien kanssa, ei muuta. Senkin perustelin itselleni sillä, että onhan mulla raskas työ, se riittää liikunnaksi.

Olen aina ollut kaikken laihdutusrealityjen fani, mitä kauheampaa, sitä parempaa. Niistä varmaan on jäänyt ajatus, josko itsekin joskus uskaltaisin personal trainerin asiakkaaksi. Nyt keväällä huomasin Sannan instassa. Jos Sannalla on joku kävijälaskuri sivuillaan, se varmaan hakkasi ennätyksen toukokuussa, sen verran monta kertaa kävin ja mietin, että ottaisinko yhteyttä. Lopulta rohkaistuin ja tavatiin Sannan kanssa. Heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen tuli olo, että kyllä tää tästä.

Lähdimme tekemään elämäntapamuutosta. Aluksi ruokapäiväkirjan pohjalta Sanna ehdotti muutoksia ja päivän jokainen ateria käytiin läpi, mistä ne olisi hyvä koostaa. Parasta on se, ettei tarvitse punnita mitään, eikä ole mitään yhtä täysin ehdotonta mallia, vaan tietyissä rajoissa, saan koostaa päivän ruuat. Salikammo oli totaalinen, ennenkun aloitettiin muutosta. Osaksi johtui siitä, etten tiennyt mitä siellä voisi tehdä. Kesän alussa sain oman kuntosaliohjelman, kävimme sen yhdessä läpi ja voin nyt ylpeänä sanoa, että olen koko kesän käynyt säännöllisesti salilla. 

Jokainen tapaamiskerta Sannan kanssa on ollut erilainen, ollaan oltu salilla, käyty pururadat mäkineen läpi, ollaan juteltu ruuasta. Olen tänä kesänä liikkunut monipuolisemmin kuin koskaan. Joka kerta olen ylittänyt itseni, tehnyt jotain sellaista, mistä olen ajatellut, etten varmaan jaksa tai pysty. Ja ne tulokset: reilun kahden kuukauden jälkeen vaatteet eivät enää kiristä, on virkeä olo, turvonnut ja kipeä maha ei ole vaivannut aikoihin ja liikunta on taas mukavaa. 

***

Ihana naiseni <3 Olen todella ylpeä hänestä jo nyt ja tietenkin myös ihan jokaisesta asiakkaastani. Uskaltaa ottaa yhteyttä jos  mielitte personal traineria, se ei ole aina sellaista valmennusta kuin televisiossa tai netissä esitetään. Meille alan ammattilaisille juuri asiakas on se kaikista tärkein, eikä suinkaan se kuinka nopeasti me kiloja voidaan tiputttaa. 

XxX Sanna