Arki se, jota eletään 90% elämästä. Se on kaikessa hyvyydessä ja pahuudessa se, joka on minulla ainakin enemmän ja vähemmän sekaisin kokoajan. Aina on kiire ja aina, kun aloitan jotain niin joku keskeyttää sen. Uskokaa tai älkää se alkaa pitkään jatkuessaan on todella stressaavaa.
Otetaanpa esimerkiksi nyt vaikka joulukuu se oli älyttömän hyvin hanskassa minulla aina aattoon asti, mutta sen jälkeen olen ollut kokoajan vähän perässä. Ja joka paikka ihan sekaisin. Puolustuksena itselleni olen pitänyt lasten lomaa ja olen ollut itsekin vähän ns. lomalla. Mutta kolikon kääntöpuoli on tekemättömiä töitä, vaikka kuinka paljon ja koti aivan sekaisin. Minusta on kasvanut vuosien saatossa rutiinien orja.
En todellakaan ole ollut sellainen aina ja nyt tajuan miten paljon energiaa minulta vei se ainainen sekasorto. Mutta olen opetellut pienin askelin pääsemään sellaisesta arjesta eroon. Toki minun elämäni on hyvin hektistä ja päivän kulku voi muuttua hetkessä, mutta onneksi ne ovat nykyään aika harvinaisia ja hetkittäinen kaaos ei saa mitään sekaisin. Viime vuoden loppupuolella olen opetellut laittamaan kalenteriin valmiiksi päivän ohjelman. Olen todennut sen minulle todella hyväksi.
Olen sen verran tylsä ja kaavoihin kangistunut ihminen, että toimin aina lähes samalla tavalla. Herään arkiaamuisin aina 5.50 ja 7.15 viimeistään olen jo koiran kanssa lenkillä. Lenkin jälkeen aamupala ja sitten aloitan työt. Teen töitä yhdellä ruoka tauolla iltapäivään siihen asti, kun tytöt tulee töistä. Sitten ruokaa ja päivän kuulumiset. Iltaisin on sitten vielä aika usein asiakas tapaamisia, omat treenit tai jotain koiran kanssa. Tämä sopii minulle ja olen huomannut saavani paljon aikaan, kun kaikki on minulla ylhäällä. Sitten olen vielä niin "lapsellinen", että joka päivän päätteeksi kirjoitan miten onnistuin tavoitteessa.
Ja jotta koti pysyy edes jotenkin kunnossa, niin joka päivä pyrin nukkumaan mennessä, että keittiö on siisti ja kahvi ladattu valmiiksi. Aina en tässä onnistu, mutta yritän. Nukkumaan pyrin menemään arkena viimeistään kymmeneltä. Perjantaisin on aina siivouspäivä. Petivaatteet pihalle, vessojen pesu, imurointi ja eteinen. Sitten on mukava aloittaa viikonloppu. Tämä on sellainen mistä en helpolla luovu. Olen positiivisesti yllättynyt kuinka paljon aikaa säästää, kun asiat ovat kalenterissa ylhäällä ja vielä noudattaa niitä. Laitan sinne aina myös ylös omat treenit sekä ajatukset mitä on koiran kanssa.
Tällä tavalla minä olen saanut arkeeni järjestystä ja tolkkua. Aloitin pienistä jutuista ja kun opin yhden asian ja sain siitä rutiinin, otin käyttöön toisen. Huomaan kaipaavani päiviini tiettyä rytmiä ja järjestystä, kun olen olut nyt ilman aikatauluja. Mietitäänpä, vaikka tätä blogia olen halunnut kirjoittaa 3 x viikossa, koska tykkään siitä ja olen siinä hyvin onnistunut, kun siihen on ollut aika varattuna. Nyt en ole siihen pystynyt, kun minulla ei muka ole aikaa. Poden siitä huonoa omaatuntoa, vaikkei tarvitsisi, mutta kuitenkin. Tämä ei siis sovi minulle enää, koska olen saanut järjestyksestä ja aikatauluista itselleni uuden normaalin ja sen avulla saan itsestäni paljon enemmän irti.
Osaan myös sitten olla lomalla, kun vaan annan itselleni siihen luvan. Älkää siis luulko, että olen aina järkevästi ja menen tiettyjen aikataulujen mukaan. Se on minun arkeni pelastus, mutta viikonloppuisin ja lomilla mennään aika paljon fiilis pohjalla. Elämä on kokoajan oppimista ja minä olen päättänyt tehdä siitä mahdollisimman mukavaa ja arjestani mahdollisimman sujuvaa.
Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille.
XxX Sanna
Kuvat; Saija Heinämäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti