Viikko ollut tosi kiirettä, mutta olen päässyt jo kerran salillekin. Eilen siellä ollessani laitoin oman älykelloni päälle niinkuin jokaisen treenin alussa. Jonkun aikaa pyörää poljettuani katsoin, kelloa ja se oli mykkä. Näytössä oli vaan nuoli alaspäin eikä mistään napista tapahtunut mitään. Nauroinkin treenikaverilleni, että nyt on Sannan suunta vain alaspäin.
Jo samana aamuna ennen kellon pimenemistä tein mielessäni itselleni uusia tavoitteita. En mitään muutaman kuukauden päähän, vaan seuraavan kahden vuoden ajalle. Nainen, joka elämässäni hoitaa (luojalle hänestä kiitos) näitä minun nettiasioitani sanoo viikottain minulle, että nyt on taas liikaa tapahtumia, enkä kerkeä keskittyä mihinkään. Se on totta, olen kokoajan menossa ja kaikki asiat jäävät monesti liian vähälle huomiolle. Olen jopa itsekin tiedostanut sen ja nyt on aika muuttaa asioiden hoitoa, pikkuhiljaa, mutta tehokkaasti.
Asensin aamulla kelloni tietokoneeseen ja siihen tulli teksti, että kello on nollattava. Siitähän se idea sitten lähti. Sanna hakee itselleen vihkon tänään kotoa, tekee sinne uuden elämän pelisäännöt, tavoitteet jokaiselle elämän osa-alueelle, ottaa kalenterin ja alkaa laittaa asioita järjestykseen. Se minkä minä olen unohtanut viimeisten kuukausien ajalta on unelmointi. Minun on alettava unelmoimaan ja tehtävä sitä todella isosti.

Nyt kun kellonaika on nollattu, on hyvä aloittaa uusi aikakausi, opetella, nauttia, nähdä vaivaa ja ennenkaikkea mentävä niitä omia unelmia kohden. Jokaisessa meissä on valtava voima, kunhan se vaa saadaan käyttöön. Minusta tähän loppuun sopii hyvin lause; Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmasi! Ihanaa loppuviikkoa just sulle.
XxX Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti