Viikko ollut tosi kiirettä, mutta olen päässyt jo kerran salillekin. Eilen siellä ollessani laitoin oman älykelloni päälle niinkuin jokaisen treenin alussa. Jonkun aikaa pyörää poljettuani katsoin, kelloa ja se oli mykkä. Näytössä oli vaan nuoli alaspäin eikä mistään napista tapahtunut mitään. Nauroinkin treenikaverilleni, että nyt on Sannan suunta vain alaspäin.
Jo samana aamuna ennen kellon pimenemistä tein mielessäni itselleni uusia tavoitteita. En mitään muutaman kuukauden päähän, vaan seuraavan kahden vuoden ajalle. Nainen, joka elämässäni hoitaa (luojalle hänestä kiitos) näitä minun nettiasioitani sanoo viikottain minulle, että nyt on taas liikaa tapahtumia, enkä kerkeä keskittyä mihinkään. Se on totta, olen kokoajan menossa ja kaikki asiat jäävät monesti liian vähälle huomiolle. Olen jopa itsekin tiedostanut sen ja nyt on aika muuttaa asioiden hoitoa, pikkuhiljaa, mutta tehokkaasti.
Asensin aamulla kelloni tietokoneeseen ja siihen tulli teksti, että kello on nollattava. Siitähän se idea sitten lähti. Sanna hakee itselleen vihkon tänään kotoa, tekee sinne uuden elämän pelisäännöt, tavoitteet jokaiselle elämän osa-alueelle, ottaa kalenterin ja alkaa laittaa asioita järjestykseen. Se minkä minä olen unohtanut viimeisten kuukausien ajalta on unelmointi. Minun on alettava unelmoimaan ja tehtävä sitä todella isosti.
Nyt on aika ottaa käyttöön kaikki ostamani nettijoogat, ja vatsalihastreenit, käytävä ne läpi, uskottava itseensä ja tehtävä töitä. Töissä on alettava tehokkaammin hoitamaan rästijuttuja, istuttava vaan alas ja alettava kirjoittaa. Olisi oikeasti aika alkaa tekemään asioita niin, että voisin pärjätä elämässä, koska olen helkkarin hyvä siinä mitä teen. Nautin työstäni ja saan siitä hirveästi voimaa. Yhdistelmäkortin eteen on alettava nyt peruuttamaan jotta senkin saisin suoritettua vielä tänä vuonna. Minä näen silmissäni sen Sannan joka haluan olla ja miten haluan asioideni olevan, nyt ei puutu kuin se työ jota ne kaikki haaveet vaatii.
Nyt kun kellonaika on nollattu, on hyvä aloittaa uusi aikakausi, opetella, nauttia, nähdä vaivaa ja ennenkaikkea mentävä niitä omia unelmia kohden. Jokaisessa meissä on valtava voima, kunhan se vaa saadaan käyttöön. Minusta tähän loppuun sopii hyvin lause; Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmasi! Ihanaa loppuviikkoa just sulle.
XxX Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti