Hellou piiiiiitkästäaikaa!!!!! No nyt on vähän mennyt aikaa siitä kun olen viimeksi kirjoittanut. Mutta nyt tämä homma otetaan taas haltuun :D Joulu tuli ja meni, loma oli ja meni. Loma oli enemmän kuin loistava, kelit helli ja kroppa nautti auringosta. Lomalla myös ruokarytmi heitti häränpyllyä. Aamupala oli ja pysyi, mutta päivällä koska oli kuuma tuli syötyä vähän. Illalla päivällinen ja päivän runsain ateria oli 20-21 välillä. Olen ollut viimeisen kymmenen vuotta hyvin tarkka omista ruoka-ajoistani en välttämättä niinkään siitä mitä syön, kunhan syön. Huomasin onnekseni, että kroppani mukautui tänä vuonna paremmin muutokseen kuin viime vuonna. Minulla syömättömyys alkaa näkymään päänsärkynä ja hermojen huonolla hallinnalla hyvinkin nopeasti :D Mutta tämä vuosi meni kyllä kaikin puolin paremmin ja tuli treenailtuakin vähän. Herkuttelu kuuluu myös lomallleni aina jossakin määrin, muttta alkoholia en nauttinut yhtään. Se ei vaan kuulu minun elämääni.
Otsikko hitaasti vai nopeasti tulee mietteistä onko vuosi paljon vai vähän? Lomalla ollessamme olimme paratiisisaarella ottamassa aurinkoa ja uimassa kummallakin kerralla. Eli vuosi sitten ja nyt. Otin itsestäni kuvan kummallakin kerralla ja kuvien välissä oli juurikin tasan vuosi aikaa. Viime vuoden aikana olen treenannut suhteellisen paljon ja kovaa. Tuloksia on itse hankala huomata, kun ei ole oikein vertailupohjaa. No laitoin sitten kuvat vierekkäin ja oho! Vaikka paino on noussut ja omasta mielestä mitään ei ole tapahtunut, niin olihan sitä lihaa saatu hieman niiden luiden ympärille, ja omasta mielestäni olen paljon terveemmän näköinen nyt kuin aikaisemmin. Olen seurannut pelonsekaisin tuntein taas kaikenmaailman pussikeitodiettejä, joissa kalorit on minimissä ja ruoka tulee pussista. Paino tippuu hurjia määriä pienessä ajassa. En vaan vieläkään voi uskoa, että sellainen on milläänlailla terveellistä. Toki jokainen tekee omat valintansa, ja toimii sen mukaan. Mutta minä olen onnellinen omasta puurtamisestani, siitä että näen vaivaa, saan syödä terveellisesti ja puhtaasti, sekä treenata monipuolisesti. Suurin onni on kuitenkin että olen onnellinen ja positiivisella mielellä jokaisella elämän osa-alueella.
Silmiini osui eilen lause; Negatiiviset ihmiset näkevät esteet, positiiviset ihmiset näkevät mahdollisuudet! Ehkä hienoin lause, jonka olen hetkeen kuullut. Eilen erään asiakkaan kanssa puhuimme omasta arvostuksesta. Kun aletaan opetella uusia juttuja ei niitä voi oppia hetkessä. Tulee varmasti välillä uskonpuutetta ja tunnetta että ei tästä mitään tule!!! Mutta itselleen pitää olla armollinen ja antaa mahdollisuus. Olen itse opetellut tätä nyt systemaattisesti muutaman vuoden ja osaan jo nauraa itselleni. Uskallan haastaa itseni rohkeammin, koska jos epäonnistun harjoittelen enemmän ja lopulta onnistun! Olen oppinut pitämään treeneissä hauskaa ja se jos mikä kantaa pitkälle. Esteet on tehty voitettaviksi!
Ihanaa viikkoa kaikille!
<3 Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti