Eksynyt oon valmennus viidakkoon.

 Tammikuu ja miksei jo osan matkaa joulukuuta on tarjolla vaikka minkälaista painon pudotus tai kunnon kohotus valmennusta. Enkä sano, että se olisi missään nimessä huono asia, sillä tarjoan itsekin Elämäntapamuutoksen esikoulua ihmisille. Lähinnä mietin miten osaisi selvittää, mikä niistä on juuri itselle se kaikista paras. 

Useissa saat valmiit ruokavaliot ja treeni ohjelmat sekä valmentajan, että muiden osallistujien tuen. Hinta on kohtuullinen ja mainoksessa luvataan paljon. Ja kyllä olen ostanut näitä itsekin useita ja saavuttanut niiden avulla paljon. Aluksi en ymmärtänyt koko hommasta mitään, mutta vuosien saatossa ja opiskelujen myötä opin tämän homman juonen. Minä onnistuin silloin ennen ymmärrystä kovan päättäväisyyteni vuoksi. Tein pilkulleen niinkuin neuvottiin, enkä antanut itselleni mahdollisuutta lipsua. 

Nyt, kun olen tehnyt tätä työkseni tänä vuonna kymmenen vuotta olen kasvanut niin valmentajana kuin ihmisenä ainakin saman verran kilometrejä kuin vuosia jona olen tätä tehnyt. Olen ennenkaikkea oppinut, oppinut uusia terveellisempiä tapoja liikkua ja syödä. Oppinut ennenkaikkea olemaan itselleni armollinen. Tärkein siis kaikista tärkein asian jonka olen oppinut on aika! Kaikki uuden oppiminen vaatii aikaa ja motivoivat tavoitteet. Liittyi ne sitten mihin elämän osa-alueeseen vaan. 

Niinkuin jo alussa kerroin, en missään nimessä halua moittia mitään tarjolla olevia valmennuksia tai valmentajia, vaan mietin miten osata valita niistä ne itselle parhaimmat. Ajatellaanpa vaikka niin, että olet elänyt epäterveellistä elämää useita vuosia ja otat itsellesi jonkun netti valmennuksen. Se on tiukka, vaikka 4 viikon dieetti jossa ruokamäärät ovat niukat ja liikuntaa on paljon. Saavutetaan hienoja tuloksia. Valmennus loppuu ja jäädään yksin. Tässä on se meidän monen sudenkuoppa. Ei osata toimia enää sen valmennuksen jälkeen, vaan palataan takaisin vanhaan ja tuttuun. Huomataan jonkun ajan päästä, että kilot ovat tulleet takaisin ja niitä on tullut vielä suhteessa lisää. 

Tämä on se miksi aina pitäisi löytää valmennus, jossa opetetaan miksi jotakin tehdään ja miten se vaikuttaa meihin. Minä jos kuka olen oppinut asioita kantapään kautta. Olen mennyt niin monta kertaa perse edellä puuhun, että oikein hävettää. Mutta jokainen kaatuminen on opettanut minua, olen oppinut pysymään pystyssä, Ja tätä haluan opettaa myös kaikille muille. Jos saat kaiken valmiiksi niin voitko oppia? Minä en oppinut, mutta opin kun aikani epäonnistuin. Taas pitää muistaa, että meitä ihmisiä on monenlaisia ja kaikki oppivat eri tavalla. Ja onhan meidän verkkovalmennuksemme parantuneet huimasti vuosien saatossa. 

Mutta aina kannattaa käyttää aikaa miettimiseen, mitä minä juuri tarvitsen. Antaa itselle aikaa ja mahdollisuus onnistua.  Onneksi meillä on paljon vaihtoehtoja ja erilaisia valmentajia, joten jokainen varmasti löytää juuri itselleen sopivan valmennuksen, kun vaan antaa sille mahdollisuuden. Aina kannattaa kysyä, sillä kysymyksiin vastataan mielellään, tai minä ainakin vastaan. Ja aina hyvään alkuun pääsee tasaisella ruoka rytmillä ja hyvillä valinnoilla. Napostelusta kannattaa myös luopua. 

Ihanaa viikkoa kaikille.

XxX Sanna

Kuvat; Saija Heinämäki

Voihan arki ja aikataulut!

 Arki se, jota eletään 90% elämästä. Se on kaikessa hyvyydessä ja pahuudessa se, joka on minulla ainakin enemmän ja vähemmän sekaisin kokoajan. Aina on kiire ja aina, kun aloitan jotain niin joku keskeyttää sen. Uskokaa tai älkää se alkaa pitkään jatkuessaan on todella stressaavaa. 

Otetaanpa esimerkiksi nyt vaikka joulukuu se oli älyttömän hyvin hanskassa minulla aina aattoon asti, mutta sen jälkeen olen ollut kokoajan vähän perässä. Ja joka paikka ihan sekaisin. Puolustuksena itselleni olen pitänyt lasten lomaa ja olen ollut itsekin vähän ns. lomalla. Mutta kolikon kääntöpuoli on tekemättömiä töitä, vaikka kuinka paljon ja koti aivan sekaisin. Minusta on kasvanut vuosien saatossa rutiinien orja.

En todellakaan ole ollut sellainen aina ja nyt tajuan miten paljon energiaa minulta vei se ainainen sekasorto. Mutta olen opetellut pienin askelin pääsemään sellaisesta arjesta eroon. Toki minun elämäni on hyvin hektistä ja päivän kulku voi muuttua hetkessä, mutta onneksi ne ovat nykyään aika harvinaisia ja hetkittäinen kaaos ei saa mitään sekaisin. Viime vuoden loppupuolella olen opetellut laittamaan kalenteriin valmiiksi päivän ohjelman. Olen todennut sen minulle todella hyväksi. 

Olen sen verran tylsä ja kaavoihin kangistunut ihminen, että toimin aina lähes samalla tavalla. Herään arkiaamuisin aina 5.50 ja 7.15 viimeistään olen jo koiran kanssa lenkillä. Lenkin jälkeen aamupala ja sitten aloitan työt. Teen töitä yhdellä ruoka tauolla iltapäivään siihen asti, kun tytöt tulee töistä. Sitten ruokaa ja päivän kuulumiset. Iltaisin on sitten vielä aika usein asiakas tapaamisia, omat treenit tai jotain koiran kanssa. Tämä sopii minulle ja olen huomannut saavani paljon aikaan, kun kaikki on minulla ylhäällä. Sitten olen vielä niin  "lapsellinen", että joka päivän päätteeksi kirjoitan miten onnistuin tavoitteessa. 

Ja jotta koti pysyy edes jotenkin kunnossa, niin joka päivä pyrin nukkumaan mennessä, että keittiö on siisti ja kahvi ladattu valmiiksi. Aina en tässä onnistu, mutta yritän. Nukkumaan pyrin menemään arkena viimeistään kymmeneltä. Perjantaisin on aina siivouspäivä. Petivaatteet pihalle, vessojen pesu, imurointi ja eteinen. Sitten on mukava aloittaa viikonloppu. Tämä on sellainen mistä en helpolla luovu. Olen positiivisesti yllättynyt kuinka paljon aikaa säästää, kun asiat ovat kalenterissa ylhäällä ja vielä noudattaa niitä. Laitan sinne aina myös ylös omat treenit sekä ajatukset mitä on koiran kanssa.

Tällä tavalla minä olen saanut arkeeni järjestystä ja tolkkua. Aloitin pienistä jutuista ja kun opin yhden asian ja sain siitä rutiinin, otin käyttöön toisen. Huomaan kaipaavani päiviini tiettyä rytmiä ja järjestystä, kun olen olut nyt ilman aikatauluja. Mietitäänpä, vaikka tätä blogia olen halunnut kirjoittaa 3 x viikossa, koska tykkään siitä ja olen siinä hyvin onnistunut, kun siihen on ollut aika varattuna. Nyt en ole siihen pystynyt, kun minulla ei muka ole aikaa. Poden siitä huonoa omaatuntoa, vaikkei tarvitsisi, mutta kuitenkin. Tämä ei siis sovi minulle enää, koska olen saanut järjestyksestä ja aikatauluista itselleni uuden normaalin ja sen avulla saan itsestäni paljon enemmän irti. 

Osaan myös sitten olla lomalla, kun vaan annan itselleni siihen luvan. Älkää siis luulko, että olen aina järkevästi ja menen tiettyjen aikataulujen mukaan. Se on minun arkeni pelastus, mutta viikonloppuisin ja lomilla mennään aika paljon fiilis pohjalla. Elämä on kokoajan oppimista ja minä olen päättänyt tehdä siitä mahdollisimman mukavaa ja arjestani mahdollisimman sujuvaa.

Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille.

XxX Sanna

Kuvat; Saija Heinämäki

Onko aina pakko aloittaa jotain?

Joulu tai juhannus aina sen jälkeen tarjolla on jos jonkunlaista uutta ja tehokasta laihdutus valmennusta, challengeä tai voimakasta tulevaisuutta lupaavia juttuja. Tiedän olen itsekin hyvinvointi alalla työskentelevä ja tarjoan esikoulua tähän vuoden alkuun. Olen vain lopen kyllästynyt kaikkeen sellaiseen, missä ei opeteta ihmisiä ensin mitä oikeasti kannattaa tehdä jos haluaa muutosta. 

Elämä ei voi olla pelkkää luopumista ja parantamista. Elämässä on joulu ja juhannus joka vuosi. Niistä pitää  vaan oppia nauttimaan kohtuudella. Niin ettei aina tarvitse aloittaa jotain kuuria niiden jälkeen. En toki sano sitä etteikö muutokset elämässä ole hyviä, kunhan ne ei vaan ole ääripäitä. Jojoilu ei ole  meille kenellekään hyväksi, koska se rasittaa meidän elimistöämme todella.

Ja hei ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa, kun minäkin olen aloittanut aina jotain ja nytkin olen jonkun aikaa siistinyt ruokaani. Sen olen tehnyt vain oman huonon olon takia, koska liiallinen sokeri ei ole hyväksi minulle, sen verran on sukurasitteena eri kansan sairauksia. Ja toki normaaliin elämääni ei kuulu puolta pakettia suklaa kaurakeksejä, niinkuin nyt on kuulunut. 

Minä haluan opettaa ihmisiä tekemään järkeviä ratkaisuja omassa hyvinvoinnissaan. Kaikki valmiiksi annetut ruokavaliot eivät ole minun tapani valmentaa, vaan mieluummin opetan ihmisiä tekemään niitä hyviä valintoja. Nyt on taas muistettava, etten puhu mistään rasvanpoltto dieetistä, joka vaatii tarkat ruokavaliot ja treenit, jotta voi onnistua. Vaan minä puhun nimenomaan pienistä muutoksista, jotka tekevät meidän terveydelle hyvää pitkässä juoksussa. Usein meillä ihmisillä on kamala kiire ja kaikki pitäisi saada heti ja silloin yleensä kaasu painetaan pohjaan ja yleensä aika nopeaan mennään metsään.

En sano, että olisin mitenkään hyvä esimerkki maltista tai rauhallisuudesta, mutta tarpeeksi usein, kun on lyönyt päätä seinään sitä oppii. Itseensä tyytyväinen on minulle ollut pitkään ihan outo käsite ja olen aina löytänyt itsestäni jotain muutettavaa. Uskokaa tai älkää alan päästä siitäkin ongelmasta eroon ja tykkään itsestäni juuri tällaisena kuin olen. Elämän ei ole aina helppoa, mutta selkeät tavoitteet helpottavat sen suunnittelua huomattavasti.

Kun tavoitellaan kuuta taivaalta pitää muistaa rakentaa tarpeeksi vahva polku tähdistä sinne. Kun teet asioita tarpeeksi ja usein pääset varmasti kohti kuutasi, joskus tiputaan alaspäin ja vauhdilla, mutta sitkeydellä noustaan aina takaisin. Rakenna sinäkin polustasi vahva ja kestävä, niin se kestää meidän elämämme myrskyt ja auringon paisteet. Sillä sitähän se elämä on, ikuista vuoristorataa. Aina ei tarvitse aloittaa uutta riittää kun palaat takasin sinne mistä olet omalle tähti polulle lähtenyt. 

Xxx Sanna

Kuvat; Saija Heinämäki