Kateus, kateus ja vielä kerran kateus!!! Se suomalaisten perus synti. Hei vaan kaikille taas, nyt on pakko vähän avautua aiheesta kateus! Olen törmännyt usein edellämainittuun asiaan elämäniaikana, nyt varsinkin viimeisen vuoden aikana. Ihmiset puhuvat minulle usein että kyllä sinun kelpaa, kun voit vaan treenata ja keskittyä itseesi. Tai kyllä sinun kelpaa kun saat olla kotona, lähteä lenkille silloin kun haluat, ajella hienolla autolla, ja asua omakotitalossa. Tekisi välillä mieli huutaa, että haloo!!! Olen aina sanonut, että se joka minuakin kadehtii on päästään vialla ja pahasti. Vaikka mietin tätä elämääni miten, niin se ei ole missään nimessä kadehtimisen arvoinen. Olen saanut elää hienoa elämää, minulla on ollut perhe, äiti, joka hoiti meidät, veli joka oli minua paljon vanhempi, jonka olen löytänyt elämääni vasta nyt vanhemmalla iällä (olen siitä todella onnellinen, koska veljeni on minulle nykyään todella rakas), isä joka oli aina töissä. Hän opetti minulle sen työnteon tärkeyden. Minua onkin usein entisessä elämässäni verrattu isääni :D Minulla on ollut aina paljon kavereita, osa ylitse muiden. Sen kaikista rakkaimman olen joutunut hautaamaan ja ikävä on vieläkin toisinaan sietämättömän kova. Olen saanut elämmässän opiskella paljon, tehdä töitä monessa paikassa, aina betonivalimolta eskariopeksi asti. Se, että on saanut elää hienon lapsuuden on ehdottomasti vanhempieni ansiota. Mutta onko se elämä aina kuitenkaan ollut helppoa? Aina on oltu töissä, 13 vuotiaasta asti, on jouduttu luopumaan rakkaista ystävistä, elämä on opettanut välillä vähän liiankin rankalla kädellä, mutta ehkä juuri se onkin kasvattanut minua ihmisenä.
Jos ajattelen vielä sitä, että minulle ollaan jostain kateellisia niin onhan se vanha sanontakin, että; sääli on sairautta ja kateus pitää ansaita. Olen kuitenkin avioeron läpikäynyt yksinhuoltaja äiti, joka elää todella pienellä palkalla yksityisyrittäjänä! Siinä on se fakta mikä minä tällä hetkellä olen. Mutta se mitä minulla on onkin eri asia! Minulla on maailman ihanimmat tytöt, mies jota ei voi edes sanoin kuvailla, miten jotain niin hellää ja rakastavaa voi olla olemassa. Työ josta nautin ja jossa haluan kehittyä. HYVÄOLO joka minussa tällä hetkellä vallitsee on se josta voisikin joku olla kateellinen. Mutta mietitäänpäs mistä se tulee? Se tulee, kotoa, töistä, ystävistä ja harrastuksista. Jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan onnellisuuteensa. Jokainen voi lähteä aamulla lenkille, minäkin herään joka aamu 4.30 jotta pääsen lenkille tai saan syödä aamupalaa ihan rauhassa. Valintakysymys. Kenenkään ei ole pakko elää parisuhteessa, joka on huono, sellaista on vaan hankala havaita jos sitä ei itse näe. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä sellaista työtä mistä tykkää, se vaatii monesti vaan uhrauksia, toki en voi puhua kun omasta puolestani. Ystävänsä ainakin jokainen voi valita. Elä pidä elämässäsi sellaisia asioita, jotka aiheuttavat sinulle pahaa mieltä.
Puhutaanpas nyt hieman siitä miten minä näen tämän suomalaisten perussynnin. Kun ajattelen kateutta, niin mietin asiaa niin, että jos toisella on jotain mitä minulla ei ole, tai hän on silminnähden onnellinen, niin onko se minulta pois? Pitäisikö hänelle kenties toivoa jotain pahaa? EI, EI ja EI! Eikö ihmiset voisi olla onnellisia toisten puolesta? Miksi kadehtia, kenties puhua pahaa ja toivoa toiselle epäonnea. Jos senkin ajan ja energian käyttäisi omaan ja perheensä hyvinvointiin, näkyisi se varmasti positiivisena energiana arjessa. Minäkin olenkin vähän outolintu ja ajattelen asiat niin että jos minä voin hyvin koko meidän perhe voi. Ja kyllä myönnän, että olen oppinut tämänkin asian kantapään kautta, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä tajuta sitä. Jokainen ihminen rakentaa oman onnensa juuri omanlaisella tyylillä ja jokaisen pitäisi kunnioittaa toistemme tyylejä, koska sitä yhtä ainutta oikeaa ei vaan ole! Tuuri vaikuttaa monenkin ihmisen elämään, mutta myös siihen omaan tuuriinsa voi minun mielestäni vaikuttaa. Jos elämässä voi olla onnellinen, pitää siitä nauttia ja ehdottomasti näyttää se. Minun 2017 vuoden suurin tavoite on oppia nauttimaan elämästä ja luottamaan itseeni. Jokaisen pitäisi keskittyä siihen omaan elämäänsä ja nauttia ja kehittää sitä.
Mietitäänpä vaikka politikkoja, en todellakaan seuraa sitä, mutta huomaan todella usein haukkumajulkaisuja heistä. Onko kukaan ajatellut että hekin ovat vaan ihmisiä? Ja onko kukaan heistä joka heitä julkisesti parjaa, ajatellut, että voisi itse pyrkiä eduskuntaan ja parantaa asioita? On helppo aina syyllistää muita, ennenkuin itse yrittää parantaa asioita. Minulle sanotaan usein että olen niin kateellinen sinulle tuosta kropasta!! Hei jokainen voi saada tälläisen, syö tarkasti ja treenaa pirusti! Elämä vaatii työtä, onnellisuus vaatii työtä, mutta kunnon työstä saa yleensä aina kunnon palkan ;D Jokainen voi olla oman elämänsä sankari, mennä kohti juuri sitä omaa suurta onnea, voida hyvin. Pienet valinnat elämässä lisäävät positiivista energiaa ja hyvää oloa.
Tiedän, että moni joka tätä lukee, ajattelee, että kylläpäs sitä nyt hehkutetaan siellä. Kyllä minulla meni 33 vuotta saavuttaa elämässä tämä tunne! Nyt voin selkä suorassa sanoa, että olen onnellinen, olen sen ehkä ansainnut, aijon sitä vaalia ja parantaa. EN anna periksi, vaan taistelen, onnistun ja lopulta voitan :D Pyrin jakamaan tätä hyvää oloa ympärilleni, rakkailleni, asiakkailleni ja ihan kaikille. Minusta ei tarvitse tykätä, mutta toivon että jokainen joka haluaa minusta jotain pahaa sanoa, miettisi ensi ja käyttäisi senkin energian itseensä, koska minä en niistä haukuista enää välitä! Olipas taas vuodatus, mutta tulipahan kirjoitettua. Perjantaina lähdetään urheilugaalaan pokaamaan vuoden liikuttajia palkinto, siitä juhlasta enemmän sitten ensi viikolla.
Aurinkoista loppua viikkoa kaikille.
<3 Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti