Treeni stressi

"Teksti sisältää mainoslinkkejä, Linkki merkitty*-merkillä"

 Minun on pakko myöntää, että olen ollut aina suorittaja tyyppi. Varsinkin treenatessa, jos olen päättänyt, että 4x viikossa treenataan, niin silloin treenataan. Nyt koronan sairastamisen jälkeen, en ole saanut minkäänlaista motivaatiota lähteä salille tai kaivaa kahvakuulia esiin ja alkaa heilutella. Ei vaan yksinkertaisesti huvita ja kokoajan on kaikkea muuta niin paljon.

Olen käynyt salilla treenaamassa viimeksi kolme viikkoa sitten. Poden asiasta kokoajan huonoa omatuntoa, mutta silti en saa aikaiseksi. Eilen aamulla viimeksi tästä asiasta ystäväni kanssa puhuin ja hän lohdutti, että teen niin paljon kaikkea muuta, että ei syytä huoleen.

Kyllä se on totta, meillä on paljon pihahommia, puusavotta on loppumaton ja hallikin pitäisi maalata. Ja kaiken lisäksi on kaikki omat työt ja kesäloma reissukin pitäisi tytöille järjestää. Mutta joka kerta kuin avaan somen niin joku treenaa jossakin laiturilla tai puistossa. Ja kaikialla tulee vastaan jos jonkinlaista treeniä. Samaistuuko kukaan? Mutta miksi siitä pitäisi potea huonoa omaatuntoa? Jos itse ei nyt tällä hetkellä kykene salille, vaan päivät heiluu isojen polttopuiden kanssa, niin onko se huonompi? Ei se ole, mutta oma pää tekee siitä sellaisen, ainakin minulla. 

Joka aamu (paitsi tappohelteet) käyn koiran kanssa lenkillä 6-8 kilometriä. Hei sehän on liikuntaa. Päivisin sitten touhuan kaikkea muuta ja vähintään 3 iltana me joko tehdään puita tai maalataan. Ja silti minusta tuntuu ettei se riitä. Taas oli Sannan pysähtymisen paikka. Olen yrittänyt päästä tästä kamalasta suorittamisesta eroon, se ei ole helppoa, mutta opeteltavissa.

Minulla on Ouran älysormus, joka kertoo todella hyvin siitä missä mennään. Ja minulla on kaikki palautumisajat ja leposykeet punaisella. Ja vieläkö olisi viisasta treeanata tähän hetkeen kamalasti? No ei ja siksi olenkin päättänyt, että en enää stressaa siitä milloin kerkeän salille tai hakemaan kahvakuulat mökille, niiden aika varmasti on vielä, mutta ei juuri nyt.

Kirjoitin aiheesta siksi, että jokainen meistä voisi nauttia kesästä ja sen treeneistä juuri sellaisina kuin haluaa, aina kaiken ei tarvitse olla samanlaista ollakseen tehokasta ja kehittävää. Nyt nostellaan halkoja ja talvella sitten taas puntteja. On ihana nauttia tästä kiireestä ilman, että vielä koen huonoa omaatuntoa tekemättömistä treeneistä. Minulle tämä olotila ei todellakaan ole normaali, saati helppo. Pienin askelin, porras portaalta matkaan kohti tasapainoisempaa itseäni. 

Nyt alan aamupalalle ja sitten päivän töihin. Loppuviikosta onkin jännää, kun lähdetään tyttöjen ja meidän karvalapsen kanssa näyttelyhommiin. 

Ihanaa viikkoa kaikille. 

XxX Sanna

Ps. Laitan vielä teille Linkin sinne puhti.fi sivustolle ja Koodilla; KESÄPUHTI saa -15% kaikista verikokeista ja testeistä. 

*https://at.puhti.fi/t/t?a=1299881114&as=1729507042&t=2&tk=1*