Positiivinen ajattelu antaa uskoa ja voimaa!

Oikein hyvää huomenta! Mitäs meille tänään kuuluu? Hyväähän meille kuuluu.  Monesti käy niin, kun ihmisiltä kysyy mitä kuuluu, niin ensimmäisenä sanotaan että hyvää. Sitten heti perään luetellaan kaikki ne asiat, jotka on huonosti. Suomalaisten perussynti taitaa olla tietynlainen negatiivisuus. Ajatellaan asioista aina kaikista pahinta. Siitäkin voi opetella pois, ruvetaankin ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. Ei ajatella ensimmäisenä että kaikki menee pieleen kuitenkin, teen niin tai näin. Se aurinko paistaa sinne risukasaankin, olen siitä aivan varma. Yksi asia jonka minä olen kantapään kautta oppinut, on se, että elä esitä! Jos asiat on huonosti, ne silloin on. Jos ne puolestaan on hyvin voi senkin näyttää. Elä häpeile olla sitä mitä olet ja tunnet.

Kun mietin omaa elämääni, treenaamista ja yrittämistä, on se ollut kaikkea muuta kuin helppoa. Olen sortunut todella usein negatiiviseen ajatteluun, elänyt vuosia huonolla itsetunnolla varustettuna ja ajatellut aina, etten onnistu kuitenkaan. Kun käy tarpeeksi pohjalla ja saa sieltä nenän pinnan yläpuolelle, oppii ymmärtämään sen, että elämää ei olekkaan tarkoitettu helpoksi. Mutta uskomalla parempaan huomiseen voi saada ihmeitä aikaan. Minä ainakin olen oppinut kantapään kautta ihan kaikki tässä elämssä :D Sohvaperunasta on kuitenkin noustu, naiseksi joka nauttii joka solulla liikunnasta, terveellisestä elämästä ja työstään. Työssäni kaikki uudet dietit ja suuntaukset näyttelevät suurta osaa asiakas määrissä, mutta uskomalla siihen omaan tekemiseen ja näyttämällä esimerkkiä omalla itselläni olen yritykseni käyntikortti.

Positiivinen ajattelu ja usko on se asia joka auttaa minua omassa treenissä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Jokainen joka minut tuntee tietää, että kaikki pitäisi tapahtua heti eikä hetken päästä. Olen myös oppinut siitä pois, haluan myös nauttia elämästä. Olen treenannut nyt kohta 10 vuotta enemmän ja vähemmän. Ja voitte uskoa, että sen 10 vuoden aikana olen tuntenut epäonnistuvani miljoona kertaa! Mikä minut on sitten saanut jatkamaan? Omistan Löytömäen periksiantamattoman luonteen. Jos jotain päätän, se myös pitää. Olen myös oppinut antamaan itselleni aikaa, opetellut nauramaan itselleni :D Olen tajunnut sen, että kehittyminen tapahtuu pikkuhiljaa, tuloksia tulee, kun jaksaa olla säntillinen ja treenata monipuolisesti ja säännöllisesti. On ihanaa kun voi syödä paljon ja hyvin. Terveelliseen elämäntapaan kuuluu onneksi runsaasti puhdasta ruokaa. Vaikka se treenaaminen ei aina huvittakkaan niin yleensä kunhan vaan saa itsensä liikkeelle on tuloksena aina parempi olo. Ja tekemisen pitäisi olla hauskaa, vaikkakin se juuri sen tekemisen aikaan tuntuu kaikelta muulta :D

Haluankin toivottaa kaikille positiivista viikkoa, hauskoja treenejä tai vaikka ihania kävelyretkiä kauniissa talvisäässä. Olkaa iloisia ja jakakaa hyvää mieltä ympärillenne <3

<3 Sanna

Hitaasti vai nopeasti?

Hellou piiiiiitkästäaikaa!!!!! No nyt on vähän mennyt aikaa siitä kun olen viimeksi kirjoittanut. Mutta nyt tämä homma otetaan taas haltuun :D Joulu tuli ja meni, loma oli ja meni. Loma oli enemmän kuin loistava, kelit helli ja kroppa nautti auringosta. Lomalla myös ruokarytmi heitti häränpyllyä. Aamupala oli ja pysyi, mutta päivällä koska oli kuuma tuli syötyä vähän. Illalla päivällinen ja päivän runsain ateria oli 20-21 välillä. Olen ollut viimeisen kymmenen vuotta hyvin tarkka omista ruoka-ajoistani en välttämättä niinkään siitä mitä syön, kunhan syön. Huomasin onnekseni, että kroppani mukautui tänä vuonna paremmin muutokseen kuin viime vuonna. Minulla syömättömyys alkaa näkymään päänsärkynä ja hermojen huonolla hallinnalla hyvinkin nopeasti :D Mutta tämä vuosi meni kyllä kaikin puolin paremmin ja tuli treenailtuakin vähän. Herkuttelu kuuluu myös lomallleni aina jossakin määrin, muttta alkoholia en nauttinut yhtään. Se ei vaan kuulu minun elämääni.

Otsikko hitaasti vai nopeasti tulee mietteistä onko vuosi paljon vai vähän? Lomalla ollessamme olimme paratiisisaarella ottamassa aurinkoa ja uimassa kummallakin kerralla. Eli vuosi sitten ja nyt. Otin itsestäni kuvan kummallakin kerralla ja kuvien välissä oli juurikin tasan vuosi aikaa. Viime vuoden aikana olen treenannut suhteellisen paljon ja kovaa. Tuloksia on itse hankala huomata, kun ei ole oikein vertailupohjaa. No laitoin sitten kuvat vierekkäin ja oho! Vaikka paino on noussut ja omasta mielestä mitään ei ole tapahtunut, niin olihan sitä lihaa saatu hieman niiden luiden ympärille, ja omasta mielestäni olen paljon terveemmän näköinen nyt kuin aikaisemmin. Olen seurannut pelonsekaisin tuntein taas kaikenmaailman pussikeitodiettejä, joissa kalorit on minimissä ja ruoka tulee pussista. Paino tippuu hurjia määriä pienessä ajassa. En vaan vieläkään voi uskoa, että sellainen on milläänlailla terveellistä. Toki jokainen tekee omat valintansa, ja toimii sen mukaan. Mutta minä olen onnellinen omasta puurtamisestani, siitä että näen vaivaa, saan syödä terveellisesti ja puhtaasti, sekä treenata monipuolisesti. Suurin onni on kuitenkin että olen onnellinen ja positiivisella mielellä jokaisella elämän osa-alueella.

Silmiini osui eilen lause; Negatiiviset ihmiset näkevät esteet, positiiviset ihmiset näkevät mahdollisuudet! Ehkä hienoin lause, jonka olen hetkeen kuullut. Eilen erään asiakkaan kanssa puhuimme omasta arvostuksesta. Kun aletaan opetella uusia juttuja ei niitä voi oppia hetkessä. Tulee varmasti välillä uskonpuutetta ja tunnetta että ei tästä mitään tule!!! Mutta itselleen pitää olla armollinen ja antaa mahdollisuus. Olen itse opetellut tätä nyt systemaattisesti muutaman vuoden ja osaan jo nauraa itselleni. Uskallan haastaa itseni rohkeammin, koska jos epäonnistun harjoittelen enemmän ja lopulta onnistun! Olen oppinut pitämään treeneissä hauskaa ja se jos mikä kantaa pitkälle. Esteet on tehty voitettaviksi!

Ihanaa viikkoa kaikille!

<3 Sanna