No nyt se on tapahtunut, se
mitä en olisi koskaan uskonut tapahtuvan :D Minä joka ei ole koskaan
osallistunut yhteenkä kilpailuun(lukuunottamatta koulun pakkokisoja) oli niitä
nyt viikonloppuna kaksin kappalein. Perjantai aloitti tämän kisarupeaman. Pylkönmäellä on jo
useiden vuosien taitaapas olla jo kymmenien vuosien ajan järjestetty Sakun
hölkkä tapahtuma. Viime vuonna osalistuin kyseiseen tapahtumaan
karkkikierroksen verran, tyttöjeni kanssa. No tänä vuonna sitten piti räväyttää
ja osallistua hölkkäsarjassa 7 km matkalle. Reitti kulki tutussa maastossa,
jota en kyllä koskaan ollut aikaisemmin juoksuaskelin ollut läpi mennyt :D Olen nyt tässä kesän aikana käynyt muutaman
kerran juoksemassa ihan tietoisesti, koska 6.9 on määränpäänä Peurunka
extremerun- tapahtuma ja toiveissa päästä se yksi kierros läpi :D No siitä
sitten enemmän kun sen aika on.
Sain hölkkään kaverikseni
Katjan, joka on minua tämän kesän juoksuttanut. Kun päästiin liikkeelle oli
ensimmäiset kolme kilometriä ihan suhteellisen helpot, mutta sitten alkoi
kipuaminen kohti kylää takaisin ja silmissäni musteni! Olin esimmäisen
ylämäkikilometrin jälkeen ihan varma, että kuolen joko sydämmen pysähdykseen
tai hapen puutteeseen. Pakkko oli vaan juosta, koska muuten olisin jäänyt
Katjan kyydistä ja yksin jäätyäni olisin todennäköisesti luovuttanut heti!
Pääsin kuin pääsinkin maaliin, vaikka en viimeisestä kilometristä mitään
muistakkaan, tai muistan sen verran, että ajettelin ”Jos tästä selviän, en
juokse enää koskaan!!!” Sijoitus oli niin kuin minulla aina ollut tähänkin asti
viimeinen :D Mutta se ei haitannut koska voitin itseni täydellisesti!
Ennen kisaa oli hymy herkässä :D |
Tunne noin 10 minuuttia
kisan jälkeen oli jo ihan ok. Tuli niin sanotusti voittaja fiilis, vaikka
kuulinkin monelta, että onhan sinulla jo niin hyvä kunto, että eihän tuo
missään tunnu. Väitän, että juokseminen on niin eriasia että siihen on pakko
erikseen treenata :D (lue olen edelleen huono häviäjä :D) Jos sinua kiehtoo
juokseminen tai haluat sitä testata niin ole rohkea ja luota itseesi. Se vaatii
työtä, mutta jokainen pystyy siihen jos haluaa!!
Juoksun jälkeen noin puolentunnin päästä pystyi jo seisomaan ja hymyilemään :D |
No kisat jatkui lauantai aamuna. Nyt oli vuorossa oli
Sikamölkkykisat Mahlun kylällä. Aivan huippukivat kisat, jossa joukkueita oli
mukana 60. Meillä (kunnolla kuntoon porukalla) oli kasattuna sinne kaksi
joukkuetta. Meidän tiimi teki parhaansa, ja karsiutui valitettavasti jo
keräilyerissä. Hyvällä huumorilla siitäkin selvittiin ja joukkue henki oli tosi
hyvä. Päivä oli kuitenkin aivan huippu
mukava, ja järjestelyt olivat onnistuneet hienosti. Mölkyssä ihan niin kuin
juoksussakin jäi reilusti parannettavaa ensi vuoteen, mutta ompahan tavoitteita
mitä kohti mennä :D
Viikonloppu osoitti sen,
että täällä maallakin osataan järjestään hyviä ja hauskoja tapahtumia. Toinen
asia minkä se opetti oli se, että joakinen pystyy osallistumaan niihin jos vaan
uskaltaa luottaa itseensä, sillä kannustus ja ilmapiiri ovta loistavia. Olen
enemmän kuin tyytyväinen viikonloppuuni :D
Ihanaa viikkoa kaikille
<3 Sanna