Huomenta! Huh huh mikä viime viikko on takana, ja eilinen päivä!! Kun liikunta on työ, intohimo ja elämäntapa voi se helposti mennä myös överiksi. Minä olen vähän sellainen ihminen, kun jotain päätän niin se päätös myös pitää. Jos päätän vaikka lopettaa kaiken herkun syömisen tai treenata 7 x viikossa kovaa ei se ole minulle mikään ongelma, jos vaan päätän niin. Minä olen nyt varmasti noin kolme vuotta käynyt aamulenkillä joka aamu, vähintään sen 5 x viikossa. Se ei ole minulle treeni tai en laske sitä sellaiseksi, vaan pidän lähinnä palauttavana harjoitteena. Viime viikko oli kuitenkin kova viikko treeniä oli joka päivä ja eilen alkoi tuntumaan jo siltä ettei pysty enää. Sen takia tänä aamuna jäinkin kotiin lenkin sijasta ja kaivoin kaapista siellä kauan olleen lihastohtorin kirjan ja aloin lukemaan. Taistelin kovasti omaa päätäni vastaan koska se sanoi että mene, mutta kropan tunteet olivat toista mieltä. Olen tyytyväinen valintaani, koska liikuntaa tulee tänään vielä salin ja hiihdon merkeissä.
Milloin se liikunta menee sitten yli? Mielestäni siinä vaiheessa, kun se on pakko. Siitä häviää hauskuus. Sen suojaan paetaan kaikkea muuta normaalia elämää ja sosiaalisia tilanteita. Tehdään mahdollisimman monta treeniä päivässä ja kelillä kuin kelillä. Minä en viitsi kaikista kamalimpaan myräkkään edes lähteä, paitsi jos se liittyy työhän jotenkin. Tai jos sinua sattuu se treenaaminen ja silti mennään niin silloin minun mielestäni on todellakin jotakin pahasti pielessä. Toki en tarkoita tässä nyt sitä, että aina pitäisi jättää treenaamatta jos ei huvita, koska sitten se voisi olla todella vähäistä :D Liikunta ei saisi myöskään lisätä stressin päälle stressiä, vaansen tarkoitus olisi poistaa sitä. Jos töissä on kamalasti stressiä ei liikunnan suorittamisesta saisi ottaa enää sitä lisää. Vaan liikunnan pitäisi siinä vaiheessa olla sellaista, joka poistaa jo olemassa olevaaa stressiä. Esimerkiksi rauhallisia kävelyretkiä luonnossa, joogaa tai muuta mielihyvää tuovaa liikuntaa.
Liikunnan tulisi olla terveyttä edistävää, mielialaa kohottavaa, fyysistä ja henkistäkuntoa ylläpitävää ja edistävää. Minä saan itse liikunnasta valtavasti voimaa ja energiaa. On ihana huomata jaksavansa enemmän ja pidempään. Mutta olen nyt tullut pisteeseen että minun on oltava todella tarkka oman tekemiseni kanssa, jotta voin kehittyä, etten mene ylikuntoon, loukkaanu tai uuvu aivan totaalisesti. Onneksi minulla on tervettä maalaisjärkeä ja lievää laiskuutta ja huimat ruokahalut tallella :D Osaan myös ottaa rennosti, huomenna lähdetään perhereissulle Helsinkiin ja se tulee kyllä tarpeeseen. Kun vähän huilii niin jaksaa taas paljon paremmin arkea ja treeniä. Monet ihmiset pelkäävät myös, että paino nousee ja kunto laskee heti jos muutama treeni jää väliin, mutta onneksi se ei kuitenkaan ole niin. Ja aina kun muistettaisiin että syömällä järkevästi ja treenaamalla oikein ei muutaman päivän huili vie meitä vielä ojasta alikkoon :D Maalaisjärjellä ja hyvällä asenteella pärjää täällä nykymaailman kouhotuksissa hyvin!
Liikkukaa ja ennenkaikkea nauttikaa siitä liikunnasta, niin minäkin teen :D!
Ihanaa laskiastiistaita.
<3 Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti