Meillä on ollut perinne nyt kolmen vuoden ajan, että juhannuksena juhlitaan aina uusi joulu. Mutta nyt meillä on tarkoitus lähteä mökille koko kesäksi, niin oli aikaistettava tätä suunnitelmaa. Niinpä päätimme pitää joulun pääsiäisenä. No tuliko meille sitten pukki ja kaikki? Valitettavasti se jäi nyt tällä kertaa toteuttamatta.
Niinkuin jouluun kuuluu, kinkku on paistettava. Sen verran paljon on syöjiä aina Sannan pöydässä, että kinkun koko oli tälläkin kertaa se tuttu ja turvallinen 12 kiloa. Ja niinkuin olen monet kerrat jo kertonut, että päässäni on sellainen vika, että kaikki ruuat on valmistettava alusta loppuun itse. Niin oli siis laatikoiden oltava itse tehtyjä. Sen verran olen vuosien saatossa oppinut, etä teen aina jouluna niin paljon enemmän, että saan antaa laatikot äidilleni ja mummolleni sekä saan vielä pakkaseen uutta joulua varten kaiken.
Kinkun paistoimme perjantai-lauantai välisenä yönä ja laatikot laitoin lauantaina aamupäivällä uuniin. Meitä oli syömässä lauantaina yhteensä 7 aikuista ja 2 lasta. Minä rakastan laittaa ja kattaa ja hössöttää kaikkea, niinpä olin nytkin ottanut vetovastuun päivästä melkein 100% itselleni.
Kun meillä on aina kiire, kokoajan ollaan menossa ja yhteinen aika sukulaisten kanssa jää todella vähiin, niin minusta on ihanaa kokoontua saman pöydän ääreen ja syödä hyvin. Ihan kaikki ei tällä kertaa päässeet valitettavasti paikalle, mutta saimme kuitenkin suurimman osan kasaan. Olin aluksi ajatellut hommata pukin, mutta luovuin siitä ajatuksesta silloin, kuin päätin etten tuo kuustakaan :D
Olen sen verran monta asiaa tässä elämässäni menettänyt, että tälläisistä hyvistä perinteistä on pidettävä kiinni. Vaikka monesti sanotaan, että suku on pahin voi se olla myös paras! Nyt malttaa taas puolisen vuotta odotella seuraavaa kinkunsyöntiurakkaa. Mahat täynnä on hyvä lähteä odottamaan kesää ja kärpäsiä :D
Iloa sinun viikkoosi.
XxX Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti